Tiedote 3.6.2010

Ministeri Paavo Väyrynen on 28.5.2010 tekemällään päätöksellä myöntänyt Fididan Vammaiskumppanuusohjelmalle valtionapua 3.004.519 euroa vuosille 2010–2012.

Ulkoasiainministeriö ja FIDIDA ry ovat nyt valmiita aloittamaan neuvottelut kumppanuussopimuksen solmimisesta. Tätä ennen ohjelmaan kuuluvat järjestöt solmivat keskinäisen sopimuksen.

Vammaiskumppanuusohjelmaan kuuluvat kaikki FIDIDA ry:n jäsenjärjestöt.

 

 

25.5.2010

 YK:n vammaisasioiden erityisraportoija korosti valtavirtaistamisen tärkeyttä

 

YK:n yleiskokous hyväksyi yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista (Convention on the Rights of Persons with Disabilities - CRPD) 13.12.2006. Suomi allekirjoitti sopimuksen ensimmäisten valtioiden joukossa 30.3.2007. Sopimuksen on jo ratifioinut 87 valtiota ja ratifiointiprosessi on meneillään mm. Suomessa.

Elokuussa 2009 YK:n vammaisasioiden erityisraportoijaksi valittu eteläafrikkalainen Shuaib Chalklen tapasi 25.5.2010 Ulkoasiainministeriön ja vammaisjärjestöjen edustajia Suomen vierailullaan. Invalidiliiton tiloissa järjestetyssä vammaisjärjestöjen tapaamisessa keskusteltiin maailman vammaispolitiikan tilasta, erityisraportoijan työnkuvasta ja hänen kohtaamistaan haasteista.

 

 

Chalklenilla pitkä kokemus vammaistyöstä

Shuaib Chalklenilla on pitkä työkokemus vammaissektorilta. Hän on opiskellut useissa yliopistoissa,johtanut useita vammaisten asioita ajavia instituutioita ja toiminut Etelä-Afrikan presidentin neuvonantajana vammaiskysymyksissä. Erityisraportoijan tehtäviin kuuluu muun muassa raportoida vammaisten ihmisten asemasta, lisätä keskustelua vammaisuudesta valtioiden ja ei-valtiollisten toimijoiden kesken, edistää tietoisuutta vammaisten oikeuksien yleissopimuksesta, luoda kansainvälistä teknistä yhteistyötä vammaisasioissa ja edistää vammaisten tasa-arvoista osallistumista yhteiskuntaan.

 

Valtavirtaistaminen ensiarvoisen tärkeää

Chalklen korosti erityisesti vammaiskysymysten valtavirtaistamisen tärkeyttä. Hän kertoi painottavansa aina kaikkialla, että toimijasta tulee vammaisten oikeuksien toteutumisen este, jos se ei valtavirtaista vammaisnäkökulmaa. Hän otti esimerkin koululuokkien rakentamisesta. Jos luokkia ei rakenneta esteettömiksi, ne tulevat olemaan vammaisten osallistumisen esteinä. Hän painotti, että koko kehitysapu on vammaisten oikeuksien toteutumisen este, jos vammaisten oikeuksia ei valtavirtaisteta.

 

Lähtökohtana vammaisten oikeuksien sopimus

Chalklen esitteli järjestöille oman kautensa viisi prioriteettia eli sopimuksen ratifioitiin ja toimeenpanoon kannustamisen, artikla 32. toteutumisen edistämisen (vammaisuuden valtavirtaistaminen), vuosituhattavoitteiden edistämisen, tietoisuuden lisäämisen ja erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien huomioimisen. Chalklen korosti, että hänen maaliskuussa 2010 laatimansa tehtävänkuva perustuu pääasiassa YK:n vammaisten oikeuksien sopimukseen, sillä se on tämän hetkisistä dokumenteista kaikkein tärkein. Oikeudet on saatava varmistettua ja sitten vasta keskityttävä kehityksen. Valtaosa huomiosta on keskitettävä vammaissopimuksen ratifiointiprosessien seurantaan ja varsinaiseen implementointiin. Hän kuitenkin painotti nojaavansa myös aikaisempiin dokumentteihin, kuten YK:n yleisohjeisiin vammaisten henkilöiden oikeuksista ja niihin liittyvään toimintasuunnitelmaan (UN Standard Rules on the Equalisation of Opportunities for Persons with Disabilities ja Programme of Actioniin).

 

Erityisraportoijan asemassa puutteita

Chalklen otti järjestötapaamisessa esille myös vammaiskysymysten erityisraportoijan vaikean aseman. Hänen mukaansa nykyinen YK-järjestelmä ei ole vammaisasioiden kannalta toimiva, sillä erityisraportoija tekee työtään yksin vailla sihteeristöä tai tukiverkostoa. Lisäksi rahoitus on vapaaehtoispohjalla eli käytännössä olematonta. Tässä yhteydessä Chalklen kiitteli Suomen kiinnostusta erityisraportoijan toimen osittaiseen rahoittamiseen. Jos rahoitus järjestyy, Suomi on hänen mukaansa ensimmäinen valtio, joka rahoittaa raportoijan työtä.

Chalklenin mukaan vammaiskysymysten hoitamiseen täytyisi löytää nykyistä toimivampi tapa. Keskusteluun osallistuneet Kynnys ry:n toiminnanjohtaja Kalle Könkkölä ja Järjestöneuvos Liisa Kauppinen olivat samoilla linjoilla. Myös he ilmaisivat huolensa tukirakenteiden eli etenkin toimiston puuttumisesta. Chalklen kehotti maailman vammaisjärjestöjä seuraamaan tilannetta tiiviisti.

 

Suomessa vammaissopimuksen ratifiointi etenee hitaasti

Tilaisuudessa käsiteltiin myös vammaisten oikeuksien sopimuksen ratifiointiprosessia Suomessa. VIKEn eli vammaisten ihmisoikeuskeskuksen Juha-Pekka Konttinen esitteli Chalklenille vammaissopimuksen ratifioinnin esteitä Suomessa ja kertoi niiden johtuvan suomalaisen lainsäädännön ja sopimuksen ristiriitaisuuksista (esimerkiksi kotikuntalaki ja pakkohoito). Ratifiointiprosessi on hidas, koska ennen sopimuksen ratifiointia suomalainen lainsäädäntö halutaan muuttaa samansisältöiseksi sopimuksen kanssa. Vammaisjärjestöt ilmaisivat turhautumisensa ratifioinnin hitaaseen etenemiseen, mutta Chalklen kehotti järjestöjä olemaan kärsivällisiä ja jatkamaan lobbausta.

Invalidiliitossa järjestetyssä tapaamiseen osallistui noin 20 eri vammaisjärjestöjen edustajaa. Keskustelu oli vilkasta. Chalklen kiitti kaikkia osallistujia ja vierailun mahdollistajia painottaen haluavansa tulla Suomeen toistekin. 26.5. Chalklen jatkoi matkaansa Tanskaan, josta matka jatkuu Ruotsin kautta Norjaan.

 

YK:n vammaiskysymysten erityisraportoija Suomessa 24.–25.5.2010

Elokuussa 2009 YK:n vammaiskysymyksien erityisraportoijaksi kaudelle 2009–2011 valittu eteläafrikkalainen Shuaib Chalklen vierailee Suomessa 24.–25.5.2010. Vierailu on osa Chalklenin Pohjoismaiden kiertuetta. Vierailun aikana Chalklen tapaa viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen edustajia.

Shuaib Chalklenilla on pitkä työkokemus vammaissektorilta. Hän on opiskellut useissa yliopistoissa ja johtanut useita vammaisten asioita ajavia instituutioita. Hän on myös toiminut Etelä-Afrikan presidentin neuvonantajana vammaiskysymyksissä ja ollut vahvasti myötävaikuttamassa siihen, että Afrikan Unioni julisti 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen vammaisten vuosikymmeneksi.

Erityisraportoijan tehtäviin kuuluu muun muassa raportoida vammaisten ihmisten asemasta, lisätä keskustelua vammaisuudesta valtioiden ja ei-valtiollisten toimijoiden kesken, edistää tietoisuutta vammaisten oikeuksien yleissopimuksesta, luoda kansainvälistä teknistä yhteistyötä vammaisasioissa ja edistää vammaisten tasa-arvoista osallistumista yhteiskuntaan.

Chalklen on itse nostanut kautensa prioriteeteiksi muun muassa vammaisuuden valtavirtaistamisen kaikkeen kehitysyhteistyöhön ja YK:n vuosituhattavoitteisiin sekä kaikkein haavoittuvimmissa asemissa olevien vammaisryhmien (esimerkiksi mielenterveysongelmaiset naiset ja tytöt) huomioimisen.

 

 

 

AJANKOHTAINEN MUISTUTUS: ÄLÄ UNOHDA MAAILMAN ENEMMISTÖÄ

 

Kehitysjärjestöjen kampanja kehityspolitiikan läpileikkaavien teemojen tehokkaammasta huomioimisesta huipentuu kohti loppuaan. Järjestöt tapasivat presidentti Halosen ja tartuttivat intonsa eduskuntaankin.

Suomen virallisessa kehityspolitiikassa läpileikkaaviksi teemoiksi on valittu tasa-arvo, syrjityt ihmisryhmät ja hiv/aids.

Eduskunnan globaaliryhmä valitsee yhdeksi teemakseen läpileikkaavat teemat kehitysyhteistyössä. Ulkoasiainvaliokunta käsittelee toimeenpanoaloitetta. Presidentti kehuu järjestöjen tapaa tuoda tärkeitä teemoja valtavirtaan.

Nämä ovat saavutuksia, joihin kansalaisjärjestöjen Älä unohda maailman enemmistöä -kampanja on ollut osallisena. Kampanjan keskiössä ovat haavoittuvat ryhmät: naiset, lapset ja vammaiset. Heidän huomioimisensa on Suomen kehityspolitiikassa nostettu läpileikkaaviksi teemoiksi.

”Läpileikkaavat teemat ovat sellaisia teemoja, jotka on katsottu niin tärkeiksi, että ilman niitä kehitys ei voi tapahtua”, kuvaa kehityspoliittinen sihteeri Niina Pitkänen Kepasta.

Pitkäsen mukaan läpileikkaavuus on kuitenkin tehnyt karhunpalveluksen maailman enemmistölle, sillä heidän huomioimisensa on käytännössä helppo unohtaa yleisen hyväksynnän ja sanahelinän taakse. Viimeaikaiset evaluaatiot ovat osoittaneet, ettei läpileikkaavia teemoja ole tarpeeksi onnistuttu huomioimaan Suomen kehitysyhteistyön toteutuksessa.

”Näyttää siltä, että kun teemasta tehdään läpileikkaava, tuki sille itse asiassa vähenee”, Pitkänen pahoittelee.

Kansalaisjärjestöjen mielestä Suomen tulee luoda hallituskaudet ylittävä strategia, joka linjaa ja tarjoaa riittävät resurssit läpileikkaavien teemojen toteuttamiseen.

Älä unohda maailman enemmistöä on ollut niin sanottu hiljainen kampanja, ilman suuria mediatempauksia tai mielenosoituksia. Kampanjaväki on lähettänyt ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Väyryselle teemaan liittyviä aineellisia ja aineettomia lahjoja, ja tavannut ministerin lisäksi ulkoministeriön neuvonantajia ja kansanedustajia.

 

Presidentti Halonen pisteenä i:n päälle

Maaliskuun 25. päivänä kampanja sai eräänlaisen huipentuman, kun kampanjajärjestöjen edustajat tapasivat tasavallan presidentti Tarja Halosen Presidentinlinnassa.

”Me olemme joukko, joka ei usko siihen, että satsaukset kehitysyhteistyöhön ovat menneet kankkulan kaivoon. Mutta aina voi kehitysyhteistyötäkin parantaa, ja siihen tämä kampanja tähtää”, viestitti Kepan puheenjohtaja Markku Niskala.

Järjestöjen mukaan on tärkeää, että presidentti maailmaa kiertäessään tietää, mikä maailman enemmistön tilanne oikeasti on. Haloselle naisten, lasten ja vammaisten asema on tunnetusti ollut tärkeä aihepiiri.

”Minulle ei ole mitenkään vaikeaa olla mukana tukemassa teitä tässä kampanjassa”, presidentti vakuutti. ”Puhuminen maailman enemmistön puolesta on rohkeutta vaativaa työtä. Tarvetta kuitenkin on.”

Presidentti Halonen sanoi, että hänellä on vahva käsitys siitä, että tasa-arvossa ollaan menossa hyvään suuntaan.

 

Kampanja päättyy, toiminta jatkuu

Vuosi sitten alkanut Älä unohda maailman enemmistöä -kampanja päättyy, mutta teemat pysyvät esillä sekä järjestöjen omassa työssä että laajemminkin.

Kampanjan pääkohderyhmä ovat olleet kansanedustajat, jotka ovat heränneet teeman tärkeyteen. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan käsittelyssä on läpileikkaavia teemoja koskeva toimenpidealoite ja eduskunnan globaaliryhmä harkitsee läpileikkaavien teemojen nostamista omaksi teemakseen vuonna 2010.

Kampanjassa ovat olleet mukana FinnWID - Naiset kehitystyössä, Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa, Kirkon Ulkomaanapu, Kuurojen Maailmanliitto, Pelastakaa Lapset, Plan Suomi Säätiö, Solidaarisuus, Suomen Lähetysseura, Suomen UNICEF, Suomen World Vision, Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA ja Väestöliitto.

 

Esa Salminen

 

 

 

VAMMAISKUMPPANUUSOHJELMA JÄTETTY ULKOASIAINMINISTERIÖN ARVIOITAVAKSI

Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA ry on 11.12.2009 jättänyt Vammaiskumppanuusohjelman 2010–12 ulkoasianministeriön arvioitavaksi. FIDIDA ry:n hakemus hyväksyttiin 20.5.2009 toiselle kierrokselle UM:n kaksivaiheisessa kumppanuusjärjestöhaussa.

Ohjelmassa ovat mukana kaikki seitsemän FIDIDA ry:n jäsenjärjestöä ja sen arvopohja perustuu YK:n yleissopimukseen vammaisten henkilöiden oikeuksista. Ohjelmassa on viis toimintakokonaisuutta: kehityspoliittinen vaikuttamistyö, viestintä, kehitysyhteistyö, asiantuntijapalvelut sekä koordinaatio ja kehittämistoiminta. Toiminnan volyymi on vuosittain noin kaksi miljoonaa euroa. Tähän saakka järjestö- ja hankekohtaisesti toteutettu vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyö tulee osaksi ohjelmaa asteittain vuosina 2010–12.

FIDIDA toivoo pääsevänsä neuvottelemaan ministeriön kanssa kumppanuussopimuksesta mahdollisimman nopeasti.

 

UM:N HANKETUEN PÄÄTÖKSET TEHTY, FIDIDAN LAUSUNNOT JÄRJESTÖILLE

Ulkoasiainministeriö julkaisi hakukierroksen 2010–12 hanketuen päätökset perjantaina 11.12.2009.

FIDIDA teki kesällä/syksyllä ministeriölle lausunnot hakukierroksella olevista vammaishankkeista.

Vammaishankkeiden hankesuunnitelmien laatu on parantunut. Hakukierroksella oli 16 vammaishanketta, joista vain yksi jäi vaille tukea, sekin FIDIDAn lausunnon mukaisesti. Päätösten ja lausuntojen suositusten vertailusta voidaan todeta, että ministeriö oli ottanut lausunnot melko hyvin huomioon päätöksissään. UM:n ja FIDIDAn välisen sopimuksen mukaan lausunnot lähetetään järjestöille palautteena hankesuunnitelmista UM:n päätöksenteon jälkeen. Lausunnot postitetaan järjestöille viikolla 51.

 

FIDIDAn tiedote 12.11.2009

MINISTERI VÄYRYNEN SAI FIDIDALTA EETTISEN LAHJAN

FIDIDA antoi eettisen lahjan ministeri Väyryselle osana Kepan koordinoimaa ”Älä unohda maailman enemmistöä” – kampanjaa. Lahjalla tuetaan vammaisen tytön peruskoulumaksuja Etiopiassa. Vammaiset tytöt ja naiset kokevat moninkertaista syrjintää sukupuolensa ja vammansa takia. Lahjallamme halusimme rohkaista ministeri Väyrystä edistämään vammaisten, lasten ja naisten ”maailman enemmistön”, oikeuksia Suomen kehityspolitiikassa.

Älä unohda maailman enemmistöä – kampanja muistuttaa globaalien kriisien koittelevan kaikkein kovimmin kehitysmaiden vammaisia, naisia ja lapsia. Yhdessä näihin ryhmiin kuuluvat ihmiset muodostavat maailman haavoittuvan enemmistön, jota ilman kestävän kehityksen saavuttaminen ei ole mahdollista. Esimerkiksi vammaisnäkökulmaa läpileikkaavana teemana ei ole juurikaan huomioitu kahden- ja monenvälisessä yhteistyössä. Kampanjassa vaaditaan läpileikkaavien teemojen parempaa huomioimista Suomen kehitysyhteistyössä.

Lisää ”Älä unohda maailman enemmistöä – kampanjasta Globbareiden sivulta: http://www.globbarit.fi/

• Lue FIDIDAn kirje Väyryselle (pdf)
• Katso FIDIDAn lahja (pdf)

Lisätietoja: FIDIDA ry, hankekoordinaattori Mari Koistinen mari.koistinen@fidida.fi (09) 730 242.

FIDIDAn tiedote 6.11.2009

ALLEKIRJOITA ADRESSI YK:N VAMMAISTEN IHMISOIKEUSSOPIMUKSEN RATIFIOIMISEKSI SUOMESSA

YK:n yleiskokous hyväksyi yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista (Convention on the Rights of Persons with Disabilities - CRPD) 13.12.2006. Suomi allekirjoitti sopimuksen ensimmäisten valtioiden joukossa 30.3.2007.

Vammaissopimuksen tarkoituksena on vahvistaa nimensä mukaisesti vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksia ja yhdenvertaista kohtelua. Suomi ei ole kuitenkaan vielä ratifioinut YK:n vammaissopimusta. Sopimuksen artiklat sitovat Suomen lainsäädäntöä vasta, kun sopimus on ratifioitu.

Vammaisten Ihmisoikeuskeskus VIKE on aloittanut valtakunnallisen ratifiointikampanjan edistääkseen vammaissopimuksen ratifioimista Suomessa. Nimiä kerätään huhtikuun loppuun 2010, jonka jälkeen addressi luovutetaan päättäjille.

Voit allekirjoittaa adressin osoitteessa http://www.adressit.com/ykihmisoikeussopimus.

FIDIDAn tiedote 28.10.2009

VAMMAISFOORUMIN PÄÄSIHTEERI PIRKKO MAHLAMÄKI SAI IHMISOIKEUSPALKINNON

Vammaisfoorumin pääsihteeri, lingvisti ja oikeustieteen ylioppilas, Pirkko Mahlamäki palkittiin Ihmisoikeusliiton Ihmisoikeuspalkinnolla. Palkinto jaettiin kahdeksannen kerran ja se luovutettiin Mahlamäelle torstaina 1. lokakuuta eduskunnan Perus- ja ihmisoikeusfoorumissa.

Mahlamäellä on spastinen neliraajahalvaus. Yliopistosta valmistuneena tuoreena kielitieteilijänä hän pääsi aikoinaan Kynnys-järjestöön harjoittelijaksi. Kynnyksessä hän tutustui paremmin vammaisuuteen liittyviin oikeudellisiin kysymyksiin ja samalla heräsi kiinnostus ihmisoikeuksiin.

Mahlamäen mukaan ihmisoikeuksissa on kyse aivan perusasioista ja niiden toteutumisesta jokapäiväisessä elämässä: ”Monesti ainoa lääke muutokseen on oma osallistuminen, jolla synnytetään painetta tehdä se muutos”.

Yhdeksi elämänsä tärkeimmäksi asiaksi Pirkko sanoo osallistumisen Suomen delegaatioon YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimuksen valmistelussa. Tässä tehtävässä hän tutustui ympäri maailmaa tulleisiin ihmisiin ja heidän näkemyksiinsä vammaisista. Sopimus antaa Mahlamäen mukaan uuden työkalun, jonka avulla työ vammaisten oikeuksien toteutumisen puolesta jatkuu.

Palkinnosta Mahlamäki on iloisen yllättynyt ja antaa tunnustuksen kaikille ihmisille, joiden kanssa on tehnyt yhteistyötä. Esikuvikseen hän nimeää äitinsä Anna-Kaisan ja kollegansa Kalle Könkkölän. "Palkinto kannustaa jatkamaan työtä", Mahlamäki kiittää.

FIDIDAn tiedote 14.10.2009

FIDIDA MUKANA ”ÄLÄ UNOHDA MAAILMAN ENEMMISTÖÄ”- KAMPANJASSA

Kepan Globbareiden ja 11 muun kansalaisjärjestön yhteinen ”Älä unohda maailman enemmistöä” – kampanja käynnistyi lokakuun ensimmäisellä viikolla. Järjestöt vaativat, että läpileikkaavat teemat tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon Suomen kehitysyhteistyössä.

Suomen kehitysyhteistyön läpileikkaaviksi teemoiksi on kehityspoliittisessa ohjelmassa nostettu kolme teemaa: 1) tasa-arvon vahvistaminen sekä naisten ja tyttöjen oikeudet, 2) helposti syrjäytyvien ryhmien – erityisesti lasten, vammaisten, alkuperäiskansojen sekä etnisten vähemmistöjen – oikeudet sekä 3) hiv/aidsin vastainen taistelu. Yhdessä näihin ryhmiin kuuluvat ihmiset muodostavat maailman väestön haavoittuvan enemmistön, jota ilman kestävä kehitys ei ole mahdollista. Läpileikkaavien teemojen edistäminen on keskeinen keino vähentää köyhyyttä, lisätä hyvinvointia ja parantaa talouskasvua kehitysmaissa.

Vuonna 2008 voimaan astuneessa YK:n vammaissopimuksessa korostetaan, ettei vammaisia kohdella eri tavoin kuin muita ihmisiä. Lisäksi sopimus velvoittaa teollistuneita maita tukemaan kehitysmaiden vammaisia kehitysyhteistyön kautta.

Suomi on myös kansainvälisesti sitoutunut läpileikkaavien teemojen huomioimiseen kehitysyhteistyössään. Kehitysyhteistyöllä voidaan merkittävästi parantaa haavoittuvien ryhmien asemaa. Sen lisäksi tarvitaan johdonmukaisia toimia kaikilla politiikan aloilla, kuten esimerkiksi kauppa- ja turvallisuuspolitiikassa.

Käytännön tasolla läpileikkaavien teemojen toteutuminen Suomen kehitysyhteistyössä on haasteellista. Läpileikkaava ja valtavirtaistaminen ovat termeinä epäselviä, ja ulkoasiainministeriön helmikuussa 2009 julkaiseman evaluaation mukaan niiden toteutuminen on vaihtelevaa. Myös vastuusuhteet ja raportointi ovat epäselviä: kun kaikki ovat vastuussa, ei kukaan ole tilivelvollinen.

järjestöjen pääsuositukset:

-Tasa-arvon vahvistaminen, helposti syrjäytyvien ryhmien oikeudet ja hiv/aidsin vastainen taistelu tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon kaikessa kehitysyhteistyössä.

-Suomen tulee luoda hallituskaudet ylittävä strategia, joka linjaa selkeästi läpileikkaavien teemojen vastuut ja ohjeistot. Teemojen toteuttaminen edellyttää pitkäjänteistä suunnittelua ja riittäviä resursseja.

-Eduskunnan tulee ottaa aktiivinen rooli läpileikkaavien teemojen seuraamisessa.

Käy tutustumassa kampanjasivuihin osoitteessa www.globbarit.fi. Uutinen kampanjan käynnistymisestä löytyy Kepan sivuilta osoitteesta http://www.kepa.fi/uutiset/7371.

Lisätietoja: hankekoordinaattori Mari Koistinen, puh. (09) 730 242, mari.koistinen@fidida.fi.

FIDIDAn tiedote 12.10.2009

FIDIDA JULKAISI UUDEN KEHITYSKASVATUSMATERIAALIN 1.10.2009

Millaista on näkövammaisen perheen arki Etiopiassa? Entä mitä suomalaiset vammaiset kehitysyhteistyöntekijät oikein tekevät vieraillessaan kehitysmaassa? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin antaa vastauksia uusi kehityskasvatusmateriaali nimeltä Ylpeys ja ennakkoluulot- vammaiset kehitysyhteistyössä, joka julkaistiin 1.10.2009.

Julkistamistilaisuuden avasi FIDIDAn puheenjohtaja Marja Pihnala, joka korosti vammaisnäkökulman valtavirtaistamisen tärkeyttä koko kehityspolitiikkaan. Maailman väestöstä noin 10 % eli 650 miljoonaa ihmistä on vammaisia ja suurin osa heistä asuu kehitysmaissa. Kehitysyhteistyöllä voidaan vahvistaa kehitysmaiden vammaisia henkilöitä ja heidän järjestöjään voimaantumaan. Pihnalan mukaan suomalaisten vammaisjärjestöjen piirissä kehitysyhteistyö on kuitenkin kiinnostanut hyvin pientä piiriä, mutta nyt tilanne on muuttumassa. Lisätäkseen suomalaisten vammaisten henkilöiden kiinnostusta kehityskysymyksiin FIDIDA yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa toteutti uuden materiaalipaketin kehitysmaiden vammaisten elämästä.

Kalle Könkkölä esitteli omaa road movieaan Etiopiasta ja korosti, että kehitysyhteistyö on tärkeää toimintaa. Enemmän vammaisia ihmisiä olisi saatava mukaan, Könkkälä totesi. Ryhmä tanssikoulu Blue Flamencon oppilaita esitti kokonaisuuden, jonka yhdessä osuudessa apuväline sai kyytiä ja toisen sanoma oli omitettu Kalle Könkkölälle. Tanssin viesti oli, että raskas matkasi on vaivan arvoinen, koska sinulla on vilpitön sielu.

Kehityskasvatusmateriaalin tavoitteena on lisätä suomalaisten vammaisten kehitystietoisuutta ja kiinnostusta kehitysyhteistyöhön. Materiaali sisältää esitteen ja DVD:n, jotka pohjautuvat vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaan yleissopimukseen. Materiaali käsittelee vammaisten henkilöiden oikeutta koulutukseen, perheeseen, työhön ja osallistumiseen sekä suomalaisten vammaisten mahdollisuuksia lähteä mukaan kehitysyhteistyöhön. DVD:llä on ääniraita ja tekstitys sekä vähän viittomakielistä materiaalia. Jokainen osio sisältää perustietoa käsiteltävästä teemasta, videon, tehtävän ja vammaisten henkilöiden elämäntarinoita eri puolilta maailmaa.

Materiaali on omistettu kehitysmaiden vammaisia henkilöitä tukevan Abilis-säätiön edesmenneelle toiminnanjohtajalle ja FIDIDAn hallituksen jäsenelle Taija Heinoselle. Materiaalin ovat toteuttaneet Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA ry yhteistyössä Kynnyksen, Kuurojen Liiton, Invalidiliiton ja Näkövammaisten Keskusliiton kanssa. Ulkoasianministeriö on tukenut materiaalin tuotantoa kehitysyhteistyövaroin.

Materiaalia voi tilata ilmaiseksi FIDIDAn toimistolta (09)678 902, fidida@fidida.fi.

Lisätietoja: hankekoordinaattori Johanna Arponen, puh. (09) 730 242, johanna.arponen@fidida.fi.

FIDIDAn tiedote 25.8.2009

FIDIDA KEHITTÄÄ VAMMAISKUMPPANUUSOHJELMAA SYKSYLLÄ

Ulkoministeriö valitsi keväällä FIDIDAn jatkoon toiselle kierrokselle kumppanuusjärjestöhaussa. Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA ry:n hallitus on erittäin tyytyväinen ulkoministeriön päätökseen ottaa vammaisjärjestöjen hakemus toiselle kierrokselle kumppanuusjärjestövalinnassa. FIDIDA katsoo päätöksen olevan YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen hengen mukainen. Sopimuksessa kehotetaan valtioita huomioimaan vammaiset kansainvälisessä toiminnassa ja kehitysyhteistyössä.

FIDIDAn jäsenjärjestöt korostavat, että vammaiskumppanuusohjelmassa olennaista on kehitysyhteistyön lisäksi vaikuttamis-, seuranta- ja asiantuntijatyö vammaisten oikeuksien edistämiseksi sekä Suomessa että kansainvälisesti. Vammaisjärjestöt eivät yksin voi kantaa vastuuta vammaisten huomioonottamisesta Suomen kehitysyhteistyössä. Yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa saadaan tuloksia aikaan.

Ennen lopullista päätöstä, syksyn aikana, FIDIDAsta ja sen jäsenjärjestöistä tehdään toimintakyvyn arviointi. FIDIDA tekee ennen lopullisia neuvotteluja UM:lle esityksen vammaiskumppanuusohjelmasta.

FIDIDAn tiedote 25.8.2009

VAMMAISKYSYMYSTEN RAPORTOIJAKSI VALITTIIN ETELÄAFRIKKALAINEN VAMMAISAKTIVISTI

YK:n vammaiskysymyksiä hoitavaksi erityisraportoijaksi toimikaudelle 2009-2011 valittiin eteläafrikkalainen Shuaib Chalklen. Chalklenilla on laaja kokemus vammaisoikeustyöstä Etelä-Afrikassa ja kansainvälisesti. Suomi esitti erityisraportoijaksi pitkän linjan vammaisaktivistia,  Kynnys ry:n toiminnanjohtajaa Kalle Könkkölää.

Erityisraportoijan tehtävänä on edistää ja valvoa vammaisten ihmisoikeuksien toteutumista. Toukokuussa 2008 voimaan astunut YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus antaa hyvän lähtökohdan erityisraportoijan työlle. Erityisraportoijat ovat yksi osa YK:n ihmisoikeusjärjestelmän erityistoimenpiteitä (special procedures). Erityistoimenpiteitä on pidetty yhtenä YK:n toimivimmasta ja joustavimmista ihmisoikeusinstrumenteista. 

FIDIDAn tiedote 5.6.2009

SAMBIAAN ETSITÄÄN VAPAAEHTOISTYÖNTEKIJÄÄ

FIDIDAn ja Chipata CBR Associationin yhteistyöhankkeeseen Sambian Itä-provinssissa etsitään puoleksi vuodeksi vapaaehtoistyöntekijää ETVOn kautta. Hakuaika päättyy 4.9.2009.

ETVO eli Etelän Vapaaehtoisohjelma on KEPAn koordinoima ohjelma, joka tekee yhteistyötä sellaisten kehitysmaiden ruohonjuuritason järjestöjen kanssa, joilla on suomalainen yhteistyökumppani. Chipata CBR Association on FIDIDAn pitkäaikainen kumppani, ja se tekee Chipatan maaseudulla työtä vammaisten kanssa. Vapaaehtoiset työskentelevät 6–12 kuukauden jaksoissa.

CBR Association toivoo suomalaista vapaaehtoista työskentelemään toimistolleen Chipataan. Työnkuvaan kuuluu mm. yhdistyksen hallinnon tukeminen esim. tietojenkäsittelyssä, varainhankinnan kehittäminen sekä avustaminen tiedotuksessa ja verkostoitumisessa. Vapaaehtoisen tulisi olla myös valmis tekemään matkoja maaseudun kyliin seuraamaan järjestön toimintaa sekä Lusakaan tapaamaan mahdollisia rahoittajia.

FIDIDA ja ETVO hakevat yhdessä vapaaehtoista nyt ensimmäistä kertaa. Mikäli kokeilu onnistuu, vapaaehtoista haetaan myös kahtena seuraavana vuonna.

Lisätietoja www.etvo.fi

FIDIDAn tiedote 3.6.2009

FIDIDAn vammaiskumppanuusohjelma ehdolla UM:n kumppanuusjärjestöksi

Ulkoasiainministeriö etsi tänä keväänä uusia järjestöjä tai järjestöjen yhteenliittymiä, joiden kanssa solmia niin sanotun kumppanuussopimuksen. UM:llä on ollut 10 vastaavaa sopimusta mm. SPR:n, Kirkon Ulkomaanavun ja Plan Suomen kanssa. Kahdentoista hakijan joukosta UM valitsi FIDIDAn kaksiosaisen hakukierroksen toiselle kierrokselle.

Vammaiskumppanuusohjelmassa olisivat mukana kaikki FIDIDAn seitsemän jäsenjärjestöä. Ohjelma antaisi UM:n mukaan merkittävää täydentävyyttä ja lisäarvoa Suomen kehityspolitiikalle edistämällä vammaisten oikeuksien toteutumista kehitysmaissa.

Ministeriö teettää ohjelmassa mukana olevista vammaisjärjestöistä kapasiteettiselvityksen ja ohjelman laadun arvioinnin ennen lopullista valintaa, joka toivottavasti tapahtuu vuoden 2009 kuluessa.

FIDIDA pitää UM:n valintaa tunnustuksena pitkään jatkuneesta työstä vammaisten oikeuksien puolesta. YK:n yleissopimus vammaisten oikeuksista lienee vauhdittanut päätöstä.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Ihmisoikeusperustainen lähestymistapa vammaisuuteen kehitysyhteistyössä

FIDIDAn vuoden ensimmäisen koulutustilaisuuden aiheena oli Ihmisoikeusperustainen lähestymistapa vammaisuuteen kehitysyhteistyössä. Hiljattain hyväksytty YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus teki aiheesta erittäin ajankohtaisen ja mielenkiintoisen. Koulutus pidettiin Iiriksessä, Helsingissä 15.4.2009. Kurssille osallistui 25 pääasiassa kansalaisjärjestöjen edustajaa. Kouluttajina toimivat tutkijat Hisayo Katsui ja Jukka Kumpuvuori Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutista.

Kurssin tavoitteena oli pohtia ihmisoikeusperustaisuutta teoriassa sekä antaa osallistujille käytännön työkaluja ihmisoikeusperustaiselle hankesuunnittelulle. Tutkijat Katsui ja Kumpuvuori kertoivat omista kokemuksistaan liittyen Suomen Akatemian rahoittamaan tutkimusprojektiin, jonka tavoitteena on tutkia ihmisoikeusperustaisen kehitysyhteistyön toteutumista Ugandassa, nimenomaan vammaisasioissa.

Ihmisoikeusperustaiselle lähestymistavalle on useita eri määritelmiä. Sekä kouluttajat että koulutukseen osallistunut ulkoaisainministeriön ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari haastoivat järjestöt pohtimaan sopivaa määritelmää ihmisoikeusperustaiselle lähestymistavalle vammaishankkeissa.

Keskeistä ihmisoikeusperustaisessa lähestymistavassa on pohtia kokonaisvaltaisesti oikeudenhaltijoiden oikeuksien toteutumista sekä vastuukysymyksiä: mitkä oikeudet eivät toteudu? Miksi ne jäävät toteutumatta? Kenen vastuulla oikeuksien toteuttaminen on? Tärkeää on myös yksilön kykyjen ja mahdollisuuksien vahvistaminen niin, että hän pystyy itse vaatimaan oikeuksiensa toteutumista ja vaikuttamaan oikeuksiensa toteutumiseen. Perustana ovat oikeudelliset ja moraaliset velvoitteet.

Koulutuspäivän aikana tutustuttiin ryhmätyön kautta ihmisoikeusperustaisen projektin toteutukseen sekä pohdittiin eroa tarve- ja ihmisoikeusperustaisen kehitysyhteistyön välillä.

Kahden hanke-esimerkin kautta paneuduttiin ns. perusperiaatteiden (kuten vastuullisiin, vammaisten osallistuminen ja voimaantuminen) merkitykseen hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Osallistujia pyydettiin lisäksi pohtimaan oikeusperustaisuutta vahvistavia tekijöitä hankkeissa.

Koulutuspäivän yksi keskeisimmistä viesteistä oli, että tarvitsemme enemmän käytännön esimerkkejä ihmisoikeusperustaisista hankkeista sekä vammaisuuden valtavirtaistamisesta. Ihmisoikeusperustaisten työkalujen soveltaminen hanketyössä tarkoittaa ennen kaikkea uutta ajattelutapaa, jossa katsotaan hankesuunnittelua ja toteutusta kokonaisvaltaisesti ”ihmisoikeuslinssin” läpi. Tärkeää on myös huomioida, etteivät ihmisoikeusperustaiset hankkeet saa sulkea pois tarveperustaisia hankkeita, joiden merkitys on tärkeä erityisesti köyhissä kehitysmaissa.

Lisätietoja antaa hankekoordinaattori Mari Koistinen 09 730 240

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

FIDIDAn tiedote kansainvälisenä vammaisten päivänä 3.12.2008

Kalle Könkkölä ehdolla YK:n vammaiskysymysten erityisraportoijaksi

Suomi on esittänyt Kalle Könkkölää YK:n vammaiskysymyksiä hoitavaksi erityisraportoijaksi toimikaudelle 2009–2011. Erityisraportoijan tehtävänä on edistää ja valvoa vammaisten ihmisoikeuksien toteutumista. Suomen hallituksen esitys sisältää kuitenkin rahoitusvarauman, minkä johdosta Suomi etsii kansainvälistä yhteenliittymää osallistumaan erityisraportoijan tehtävästä aiheutuvien kustannusten kattamiseen.

Aloite Könkkölän ehdokkuudelle tuli suomalaisilta ja kansainvälisiltä vammaisjärjestöiltä. Ulkoasiainministeriön pyynnöstä Suomen pysyvä edustusto YK:ssa teki Könkkölän ehdokkuudesta virallisen esityksen YK:n sihteeristölle. Asiasta päätetään YK:ssa lähikuukausina. Toukokuussa 2008 voimaan astunut YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus antaa hyvän lähtökohdan erityisraportoijan työlle.

Kalle Könkkölä on tunnettu ihmisoikeusaktivisti, jolla on pitkäaikainen kokemus vammaisliikkeestä ja kehityskysymyksistä. Hän on aktiivisesti edistänyt vammaisten henkilöiden yhtäläisiä oikeuksia sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Könkkölä on vammaisten ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry:n toiminnanjohtajana ja kehitysmaiden vammaisia tukevan Abilis-säätiön puheenjohtajana. Lisäksi hän on mukana monissa kansainvälisissä järjestöissä ja verkostoissa vammaisten oikeuksien edistämiseksi.

Kansainvälisenä vammaisten päivänä 3. joulukuuta Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA muistuttaa YK:n vammaissopimuksessa mainitusta velvoitteesta tukea kehitysmaiden vammaisia. Pitkäaikaisen kokemuksensa johdosta Kalle Könkkölä olisi erinomainen valinta YK:n vammaiskysymysten erityisraportoijaksi. FIDIDA pitää positiivisena, että Suomi on esittänyt Könkkölää tähän merkittävään kansainväliseen tehtävään, mutta Suomen hallituksen tulisi aktiivisesti edistää Könkkölän valintaa ja osoittaa selkeä taloudellinen sitoutuminen asiaan.

Lisätietoja:

fidida@fidida.fi

(09) 678 902

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

FIDIDAn koulutustilaisuuden Kumppanuus ja vertaistuki vammaishankkeissa 17.11.2008 aineistoja on FIDIDAn koulutus-sivulla.

---------------------------------------------------------------------------------------------------

Kehitys ja koulutus kaikille-teemapäivässä pohdittiin kansalaisjärjestöjen roolia opetussektorilla

-------------------------------------------------------------------------------------

YK:n vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus tunnetuksi

  Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA on teettänyt 5 esittelyjulistetta (Roll up) YK:n vammaisten oikeuksia koskevasta yleissopimuksesta liittyen kehitysyhteistyöhön. Julisteiden teemat ovat:

• Ihmisoikeudet ja kehitysyhteistyö
• Oikeus osallistumiseen
• Oikeus työhön ja sosiaaliturvaan
• Oikeus koulutukseen
• Oikeus perustaa perhe

Sopimuksen määrittämiä oikeuksia kuvataan lyhyesti selkokielisellä tekstillä ja lisäksi julisteissa on kuvakoosteita kehitysmaista ja vammaishankkeista.

Julisteet ovat 40 cm leveitä ja 2 m korkeita. Ne ovat itsellään seisovissa telineissä ja kuljetusta varten ne rullaantuvat pieneen tilaan niin että ne mahtuvat 6x19x82cm kokoiseen kuljetuslaatikkoon.

Julisteet ovat lainattavissa järjestöjen kokouksiin, seminaareihin, kesäpäiville jne. Niitä voidaan pitää esillä myös järjestötalojen auloissa tms. tiloissa, joissa yleisöllä on mahdollisuus tutustua niihin.

Julisteet voi tilata maksutta lainaksi FIDIDAlta osoitteesta fidida@fidida.fi, puh 09 678902. FIDIDA vastaa kuljetuskustannuksista. Tiedustelut Elina Savo 09 730 241

-------------------------------------------------------------------------------------

FIDIDA: YK:n vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus edellyttää vammaisten huomioimista kehitysyhteistyössä

YK:n vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus astui voimaan 3. toukokuuta 2008 sen jälkeen, kun 20 maata oli ratifioinut sen.

Vammaisjärjestöt kaikkialla maailmassa iloitsevat sopimuksesta, jonka tavoite on taata vammaisille henkilöille yhdenvertainen kohtelu muiden kanssa kaikilla elämän ja yhteiskunnan alueilla sekä kieltää kaikenlainen syrjintä vammaisuuden perusteella. Tämän ensimmäisen vammaisten oikeuksiin keskittyvän ihmisoikeussopimuksen taustalla on vuosia kestänyt vaikuttamistyö, jossa vammaisjärjestöillä on ollut merkittävä osuus.

YK:n sopimuksessa on erityinen pykälä 32, joka koskee kansainvälistä yhteistyötä. Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA haluaa kiinnittää huomiota sopimuksen vaikutukseen Suomen kehityspolitiikkaan ja kehitysyhteistyöhön.

Kehityspoliittisen ohjelman mukaan Suomi on vahvasti sitoutunut YK:n vuosituhattavoitteisiin, joiden keskiössä on köyhyyden vähentäminen. Vammaisuus liittyy usein köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen sekä ihmisoikeuksien puuttumiseen. Maailman 650 miljoonasta vammaisesta 70 – 80 % asuu kehitysmaissa, ja 10 % kehitysmaiden väestöstä on vammaisia. Heistä n. 80 % elää köyhyysrajan alapuolella . Ilman näiden vammaisten huomiointia vuosituhattavoitteet eivät tule toteutumaan.

On myönteistä, että Suomen uudessa kehityspoliittisessa ohjelmassa vammaiskysymys on läpileikkaavana teemana sukupuolten välisen tasa-arvon ja HIV-AIDS’in huomioimisen ohella. - Vammaiset läpileikkaava teemana on tosin ollut mukana Suomen kehityspolitiikassa jo vuosia, mutta valitettavasti käytännössä vammaisnäkökulmaa ei ole juurikaan huomioitu.

Uusi YK:n yleissopimus edellyttää nyt myös Suomelta todellisia toimia. Yleissopimuksen artiklassa 32 ”kansainvälinen yhteistyö” valtiot sitoutuvat toteuttamaan tehokkaita toimia vammaisten aseman parantamiseksi ja ihmisoikeuksien toteuttamiseksi kansainvälisen yhteistyön kautta.

YK:n vammaisten oikeuksien yliesisopimuksen hengessä Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA ry edellyttää, että

Helsingissä 8.5.2008

Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA ry

-------------------------------------------------------------------------------------

Vammaisliikkeen kansainväliset verkostot

Tilaisuus oppia ja kysyä vammaisliikkeen kansainvälisistä verkostoista järjestetään 14.5. klo 13 – 16 FIDIDAN toimistolla (Haapaniemenkatu 7-9 B).

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

AJANKOHTAISTA!

FIDIDAn Neuvontaperjantait 7.3. / 14.3. / 11.4 / 18.4 .

talousraportoinnin ja -suunnittelun tukena

 

Vuosiraportin talousosuus,

uuden hankkeen taloussuunnittelu,

toteutuneiden kulujen seuranta ja kirjaaminen,

ministeriön rahoituksen ja omavastuun laskeminen.

FIDIDA tarjoaa hankekohtaista neuvontaa, erityisesti vammaishankkeita toteuttaville järjestöille. Soita tai lähetä sähköpostia - varaa aika neuvontasessioon! Erityiset neuvontaperjantait maalis-huhtikuussa 7.3. / 14.3. / 11.4 / 18.4 . 2008.

Tule pohtimaan raportointiin liittyviä kysymyksiä FIDIDAn hankekoordinaattorin kanssa.

Lisätiedot ja yhteydenotot: Hankekoordinaattori Elina Savo, elina.savo(at)fidida.fi tai puhelimitse 09 730 241.

Huomaathan myös, että KEPA järjestää Eväitä hankeraportointiin koulutuksen 8.3.2008. FIDIDA suosittelee sitä kaikille perustietoja kaipaaville.

Lisätietoja raportoinnista löydät myös FIDIDAn Muistilistalta.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Keskusteluissa osanottajat pohtivat muun muassa, mikä on paikallisen kumppanin rooli evaluaatiossa, paljonko evaluaation toteuttaminen maksaa ja mikä olisi riittävä aikataulu evaluaatiolle. Osanottajat miettivät, onko koskaan tehty evaluaatiota, jossa ei olisi todettu aikataulun olleen liian tiukan.

Eija Ranta-Owusu kertoi käytännön kokemuksia Näkövammaisten Keskusliiton Ecuadorissa toteuttamien hankkeiden evaluaation toteutuksesta. ”Vaikka aikataulu oli tiukka ja päivät pitkiä, minulla ei pitkään aikaan ole ollut niin hauskaa kuin Ecuadorissa. Opin myös itse paljon” Ranta-Owusu sanoi.

 

FIDIDAn toiminnanjohtaja Tuija Halmari välitti ulkoasiainministeriön terveiset. Ulkoasianministeriön kansalaisjärjestöyksikön mukaan systemaattisella evaluoinnilla tulee vastaisuudessa olemaan nykyistä enemmän painoarvoa järjestöhankkeissa. Jos evaluointi on jo suunnitteluvaiheessa otettu mukaan hankesykliin, se herättää luottamusta rahoittajassa.

Helsingissä pidettyyn koulutukseen osallistui 21 henkilöä vammaishankkeita toteuttavista järjestöistä, evaluaattoreita ja Kepan edustaja. Tilaisuuden päätteeksi sovittiin, että jatkossa Kepa kokoaa eri järjestöjen evaluaatioita ja mahdollisten evaluaattorien yhteystietoja.

Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Tuija Halmari, puh. 09 730 240.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Ministeri Väyrynen piti vammaiskysymyksiä mielenkiintoisina

FIDIDAn ja ministeri Väyrysen tapaaminen 25.9.2007

Vammaisjärjestöjen edustajat tapasivat ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen 25.9.2007. Tapaamisen pääteemana oli YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimus, ja sen vaikutus Suomen kehityspolitiikkaan. Yleissopimus velvoittaa valtioita muun muassa varmistamaan, että vammaiset huomioidaan kehitysyhteistyössä.

Suomen kehitysyhteistyössä päävastuu vammaishankkeista on edelleen vammaisjärjestöillä ja muilla vammaishankkeita toteuttavilla kansalaisjärjestöillä totesi Kalle Könkkölä. Suomen tuki vammaissektorille kahden- ja monenvälisessä yhteistyössä on vaatimatonta. Asian kohentamiseksi ulkoasianministeriöön tulisi palkata vammaisneuvonantaja, jonka tehtäviin kuuluisi vammaisdimension toteutumisen seuranta ja edistäminen.

Markku Jokinen esitti, että suomalaisten vammaisjärjestöjen asiantuntemusta ja osaamista hyödynnettäisiin nykyistä enemmän kahden- ja monenvälisessä kehitysyhteistyössä. Korostettiin myös, että FIDIDAn asemaa vammaisnäkökulman edistämiseksi kehitysyhteistyössä ja vammaishankkeiden laadun kehittämiseksi tulisi vahvistaa ja järjestön riittävä ja vakaa rahoituspohja varmistaa.

Ministeri oli yllättynyt tiedosta, että ulkoasianministeriö ulkoisti FIDIDA ry:lle vammaishankkeiden hallinnon kolme vuotta sitten. Könkkölä totesi, että ulkoistaminen on hyödyttänyt kaikkia osapuolia vammaishankkeiden laadun kehittämisessä. Tuija Halmari lisäsi, että toiminnan mielenkiintoisuutta lisää se, että toimijoina on erilaisia kansalaisjärjestöjä, ei vain vammaisjärjestöjä. Pitkäjänteisyys ja läheinen yhteistyö ulkoasiainministeriön kanssa on myös koettu tärkeäksi.

Ministeri Väyrynen piti vammaisiin ja kehitykseen liittyviä asioita mielenkiintoisina ja pohdinnan arvoisina. Hän lupasi myös tutkia ja harkita Suomen mahdollista liittymistä Global Partnership on Disability and Development- verkostoon. GPDD on monien eri kansainvälisten toimijoiden vapaaehtoisuuteen perustuva yhteenliittymä vammais- ja kehitysasioissa.

Mukana tapaamisessa olivat Kynnys ry:n toiminnanjohtaja ja FIDIDA ry:n hallituksen jäsen Kalle Könkkölä, Kuurojen Liiton toiminnanjohtaja ja Kuurojen maailmanliiton puheenjohtaja Markku Jokinen sekä Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA ry:n toiminnanjohtaja Tuija Halmari.

----------------------------------------------------------------------------

Kehitys ja koulutus kaikille -teemapäivän osallistujien viesti Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyryselle

Kehitys ja koulutus kaikille - teemapäivä, jonka ulkoasiainministeriö yhteistyössä UNESCOn vammaisten koulutuksen lippulaivaohjelman sihteeristön kanssa järjesti  16.8.2007, kokosi OAJ-taloon Helsinkiin  joukon kehitysyhteistyöstä ja koulutuskysymyksistä kiinnostuneita henkilöitä eri puolelta Suomea.

Haluamme kohteliaimmin välittää Teille seuraavat terveiset:

Suomi on sitoutunut YK:n vuosituhattavoitteisiin. Koulutus on niissä mukana, ja se onkin yksi kaikkein keskeisimmistä välineistä köyhyyden vähentämisessä kehitysmaissa.

Koulutus kaikille vuoteen 2015-tavoitteen tulee painottua vahvasti Suomen seuraavassa kehityspoliittisessa ohjelmassa. Ilman vammaisten huomioimista tavoite ei toteudu. Vammaisten oikeudet ja osallisuus tulee myös selkeästi huomioida Suomen kehityspolitiikassa.

Me tämän seminaarin osallistujat eri yliopistoista, kansalaisjärjestöistä, ministeriöistä ja muista instituutioista lupaamme puolestamme tehdä yhteistyötä hallituksen ja ministeriön kanssa edistääksemme kehityspoliittisen ohjelman laadukasta toteutusta koulutuksen alueella sekä vammaisten oikeuksien huomioimisessa.

Ystävällisin terveisin

47 Kehitys ja koulutus kaikille-teemapäivän osallistujaa

Lisätietoja: Tuija Halmari, toiminnanjohtaja, FIDIDA ry puh. 730 240 tuija.halmari@fidida.fi

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------

Vammaisten lasten koulutus haaste vuosituhattavoitteiden saavuttamiselle

Kehitys ja koulutus-teemapäivässä 16.8.2007 pohdittiin Koulutus kaikille- tavoitteiden saavuttamista

Tilaisuuden avasi ulkoasianministeriön opetusalan neuvonantaja Jussi Karakoski.

Koulutuksen vuosituhattavoitteiden edistämisessä ja etenkin koulutuksen ulkopuolella olevien lasten määrän vähentymisessä on tapahtunut merkittäviä parannuksia, mutta vammaisten lasten Koulutus kaikille- tavoitteissa on vasta päästy alkuun. Vammaisten lasten koulutuksen järjestäminen kehitysmaissa edellyttääkin radikaaleja poliittisia ja yhteiskunnallisia päätöksiä ja toimia Karakoski totesi.

Yhtenä hyvänä edistysaskeleena vammaisten opetuksen edistämisessä kehitysmaissa pidettiin sitä, että Suomi on sitoutunut rahoittamaan UNESCOn vammaisten koulutuksen lippulaivaohjelman (Flagship) sihteeristöä. Suomesta sihteeristöön kuuluu Jyväskylän yliopisto ja FIDIDA ry.

YK:n yleissopimus vammaisten ihmisten oikeuksista täydentää jo olemassa olevia ihmisoikeussopimuksia ja vahvistaa vammaisten oikeuksia mm. koulutuksen osalta kertoi Pirkko Mahlamäki, Vammaisfoorumin pääsihteeri. Vammaisten ihmisoikeussopimuksen mukaan vammaisten opetus tulisi järjestää osana yleistä koulutusjärjestelmää. Perusopetuksen tulisi olla maksutonta, osallistuvaa, hyvälaatuista ja mahdollisimman lähellä kotia.

Opettajien ammattijärjestön erityisasiantuntija Ritva Semi painotti, että Suomella tulisi olla näkyvämpi rooli opetusalan kehitysyhteistyössä. Myös suomalaista koulutusalan osaamista, mainetta koulutuksen huippumaana, opettajien ja opettajankouluttajien tietoa, taitoa ja kokemusta tulisi käyttää nykyistä enemmän myös Suomen virallisessa kehitysyhteistyössä. Semin mielestä opetussektorin nykyinen alle 15 % osuus Suomen kehitysyhteistyöstä on riittämätön.

Päivän päätteeksi osanottajat sopivat jatkavansa teemapäivien järjestämistä myös tulevaisuudessa ja lähettävänsä julkilausuman Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyryselle vammaisnäkökulman huomioimiseksi Suomen kehityspolitiikassa.

16.8. järjestetty tilaisuus kokosi 47 kehitysmaiden koulutuskysymyksistä kiinnostunutta ulkoasianministeriön, tutkimuslaitosten ja järjestöjen edustajaa OAJ:n tiloihin. Osanottajat pitivät teemapäivää hyvin tarpeellisena, sillä se tarjosi katsauksen vammaisten lasten ja nuorten koulutussektorin viimeaikaiseen kehitykseen.

Kehitys ja koulutus-teemapäivän järjestivät ulkoasianministeriö ja vammaisten koulutuksen lippulaivaohjelman sihteeristö.

Lisätietoja: Johanna Arponen, hankekoordinaattori, FIDIDA ry, johanna.arponen@fidida.fi

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------

FIDIDA arvioi vammaishankkeiden suunnitelmat