Ajankohtaista: uutiset

Suomen vähentynyt tuki koulutukselle kehitysmaissa huolestuttaa järjestöjä

– koulutukseen tulee panostaa erityisesti taantuman aikana

Opetuksen mallimaana tunnettu Suomi on vähentänyt tukeaan kehitysmaiden koulutussektorille rajusti viime vuosina. Kehitysyhteistyöjärjestö Plan Suomi Säätiö ja kahdeksan muuta järjestöä muistuttavat kauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyryselle tänäänluovutetussa kannanotossa, että vielä vuosina 2002–2004 Suomen virallisesta kehitysavusta yli kymmenen prosenttia meni opetussektorille, vuonna 2007 vain 4,5 prosenttia.

Plan Suomi Säätiö, Pelastakaa Lapset, YK-liitto, Unicef, Fidida, Taksvärkki, UFF, Kuurojen Liitto ja World Federation of the Deaf muistuttavat kansainvälisen koulutusviikon yhteydessä, että vähennykset ovat ristiriidassa Suomen YK:lle ja EU:lle tekemien koulutusta koskevien sitoumusten kanssa.

Kansainvälisenä tavoitteena on, että kaikki maailman lapset ovat peruskoulussa vuoteen 2015 mennessä. Jotta tämä tavoite saavutetaan, on 75 miljoonan lapsen päästävä peruskouluun vuonna 2009. Lasten koulutuksen tukeminen on erityisen tärkeää globaalin talouskriisin aikana, Plan Suomi Säätiön aloitteesta annetussa kannanotossa huomautetaan. Jokainen peruskoulussa käyty lisävuosi nostaa poikien aikuisena ansaitsemia tuloja 5–15 prosentilla, tyttöjen tätäkin enemmän. Koulutetut kansalaiset ovat talouden tukipilareita vaikeinakin aikoina.

– Ilmaisen perusopetuksen turvaamiseen kaikille maailman lapsille tarvittaisiin yhdeksän miljardia euroa. Pelkästään vuoden 2008 viimeisen vuosineljänneksen aikana finanssilaitosten elvytyspaketteihin käytettiin maailmalla 390 miljardia euroa julkisia varoja. Nyt Suomelta ja muilta valtioilta tarvitaan poliittista tahtoa sijoittaa maailman lasten koulutukseen, joka on kaikkein paras sijoitus tulevaisuudelle, toteaa Plan Suomi Säätiön ohjelmajohtaja Sirpa Sinervä.

Kannanoton allekirjoittaneet järjestöt toivovat, että Suomi osoittaa sitoumuksensa lasten aseman pitkäjänteiselle edistämiselle nostamalla opetukseen suunnatun kehitysavun määrää. Erityistä huomiota pitää kiinnittää siihen, että kouluun pääsevät kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat lapset.

– Ilmainen opetus on jokaisen lapsen ihmisoikeus. Suomen kehitysapua tulisi suunnata huomattavasti nykyistä enemmän perusopetukseen ja opettajakoulutukseen. Suomen nykyinen linjaus, jossa koulutus jää alakynteen, on harkitsematon. Kehitysavulla on ratkaiseva vaikutus köyhimpien maiden lasten koulutusmahdollisuuksiin, Sirpa Sinervä sanoo.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Ihmisoikeusperustainen lähestymistapa vammaisuuteen kehitysyhteistyössä

FIDIDAn vuoden ensimmäisen koulutustilaisuuden aiheena oli Ihmisoikeusperustainen lähestymistapa vammaisuuteen kehitysyhteistyössä. Hiljattain hyväksytty YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus teki aiheesta erittäin ajankohtaisen ja mielenkiintoisen. Koulutus pidettiin Iiriksessä, Helsingissä 15.4.2009. Kurssille osallistui 25 pääasiassa kansalaisjärjestöjen edustajaa. Kouluttajina toimivat tutkijat Hisayo Katsui ja Jukka Kumpuvuori Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutista.

Kurssin tavoitteena oli pohtia ihmisoikeusperustaisuutta teoriassa sekä antaa osallistujille käytännön työkaluja ihmisoikeusperustaiselle hankesuunnittelulle. Tutkijat Katsui ja Kumpuvuori kertoivat omista kokemuksistaan liittyen Suomen Akatemian rahoittamaan tutkimusprojektiin, jonka tavoitteena on tutkia ihmisoikeusperustaisen kehitysyhteistyön toteutumista Ugandassa, nimenomaan vammaisasioissa.

Ihmisoikeusperustaiselle lähestymistavalle on useita eri määritelmiä. Sekä kouluttajat että koulutukseen osallistunut ulkoaisainministeriön ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari haastoivat järjestöt pohtimaan sopivaa määritelmää ihmisoikeusperustaiselle lähestymistavalle vammaishankkeissa.

Keskeistä ihmisoikeusperustaisessa lähestymistavassa on pohtia kokonaisvaltaisesti oikeudenhaltijoiden oikeuksien toteutumista sekä vastuukysymyksiä: mitkä oikeudet eivät toteudu? Miksi ne jäävät toteutumatta? Kenen vastuulla oikeuksien toteuttaminen on? Tärkeää on myös yksilön kykyjen ja mahdollisuuksien vahvistaminen niin, että hän pystyy itse vaatimaan oikeuksiensa toteutumista ja vaikuttamaan oikeuksiensa toteutumiseen. Perustana ovat oikeudelliset ja moraaliset velvoitteet.

Koulutuspäivän aikana tutustuttiin ryhmätyön kautta ihmisoikeusperustaisen projektin toteutukseen sekä pohdittiin eroa tarve- ja ihmisoikeusperustaisen kehitysyhteistyön välillä.

Kahden hanke-esimerkin kautta paneuduttiin ns. perusperiaatteiden (kuten vastuullisiin, vammaisten osallistuminen ja voimaantuminen) merkitykseen hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Osallistujia pyydettiin lisäksi pohtimaan oikeusperustaisuutta vahvistavia tekijöitä hankkeissa.

Koulutuspäivän yksi keskeisimmistä viesteistä oli, että tarvitsemme enemmän käytännön esimerkkejä ihmisoikeusperustaisista hankkeista sekä vammaisuuden valtavirtaistamisesta. Ihmisoikeusperustaisten työkalujen soveltaminen hanketyössä tarkoittaa ennen kaikkea uutta ajattelutapaa, jossa katsotaan hankesuunnittelua ja toteutusta kokonaisvaltaisesti ”ihmisoikeuslinssin” läpi. Tärkeää on myös huomioida, etteivät ihmisoikeusperustaiset hankkeet saa sulkea pois tarveperustaisia hankkeita, joiden merkitys on tärkeä erityisesti köyhissä kehitysmaissa.

Lisätietoja antaa hankekoordinaattori Mari Koistinen 09 730 240

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

FIDIDA HAKEE HANKEKOORDINAATTORIA

Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA ry on asiantuntijajärjestö kehitysyhteistyön ja vammaistyön alueella. FIDIDAn toimintaan kuulu kehityspoliittinen vaikuttamistyö, vammaishankkeiden hankehallinnointi ja hanketoteutus sekä tiedotus- ja koulutustoiminta. Toimistossa on 4 työntekijää. FIDIDA ry:n toimintaa rahoittaa pääosin ulkoasiainministeriö.

FIDIDA on muutosten edessä. Vuonna 2004 alkanut vammaishankkeiden hankehallinnon tukipalveluiden tuottaminen ulkoasianministeriölle päättyy vuoden 2009 lopussa. Parhaillaan etsitään ja selvitetään tapoja jatkaa yhteistyötä sekä ulkoasiainministeriön että vammaishankkeita toteuttavien järjestöjen kanssa. FIDIDAn perustehtävää, vammais- ja kehityspoliittista työtä jatketaan ja tehostetaan; siihen pitäisi löytää uusia ideoita ja keinoja.

Työ jakaantuu FIDIDAn toimistossa toiminnanjohtajan ja kolmen hankekoordinaattorin kesken siten, että kunkin osaaminen tulee parhaiten käyttöön. Täsmällistä toimenkuvaa ei tämän vuoksi tulevalle hankekoordinaattorillekaan ole.

HANKEKOORDINAATTORIN tehtävien hoitaminen edellyttää

• sopivaa koulutusta ja työkokemusta hallinnon/taloushallinnon alueelta
• järjestö- vammais- ja/tai kehitysyhteistyökokemusta

Arvostamme

• tiedotus- ja viestintätaitoja ja -kokemusta
• omakohtaista kokemusta vammaisuudesta
• hyviä yhteistyö-, verkostoitumis- ja neuvottelutaitoja
• kykyä oppia uutta ja rohkeutta tarttua haasteisiin
• monipuolista kielitaitoa

Vapaamuotoiset hakemukset palkkatoivomuksineen 29.1.2009 mennessä sähköpostilla osoitteeseen tuija.halmari@fidida.fi

Tiedustelut: tuija.halmari@fidida.fi tai 26.1. klo 13-15 puh. 09-730 240 toiminnanjohtaja Tuija Halmari (työmatkalla Mosambikissa 14.-23.1.2009).

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

FIDIDAn tiedote kansainvälisenä vammaisten päivänä 3.12.2008

Kalle Könkkölä ehdolla YK:n vammaiskysymysten erityisraportoijaksi

Suomi on esittänyt Kalle Könkkölää YK:n vammaiskysymyksiä hoitavaksi erityisraportoijaksi toimikaudelle 2009–2011. Erityisraportoijan tehtävänä on edistää ja valvoa vammaisten ihmisoikeuksien toteutumista. Suomen hallituksen esitys sisältää kuitenkin rahoitusvarauman, minkä johdosta Suomi etsii kansainvälistä yhteenliittymää osallistumaan erityisraportoijan tehtävästä aiheutuvien kustannusten kattamiseen.

Aloite Könkkölän ehdokkuudelle tuli suomalaisilta ja kansainvälisiltä vammaisjärjestöiltä. Ulkoasiainministeriön pyynnöstä Suomen pysyvä edustusto YK:ssa teki Könkkölän ehdokkuudesta virallisen esityksen YK:n sihteeristölle. Asiasta päätetään YK:ssa lähikuukausina. Toukokuussa 2008 voimaan astunut YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus antaa hyvän lähtökohdan erityisraportoijan työlle.

Kalle Könkkölä on tunnettu ihmisoikeusaktivisti, jolla on pitkäaikainen kokemus vammaisliikkeestä ja kehityskysymyksistä. Hän on aktiivisesti edistänyt vammaisten henkilöiden yhtäläisiä oikeuksia sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Könkkölä on vammaisten ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry:n toiminnanjohtajana ja kehitysmaiden vammaisia tukevan Abilis-säätiön puheenjohtajana. Lisäksi hän on mukana monissa kansainvälisissä järjestöissä ja verkostoissa vammaisten oikeuksien edistämiseksi.

Kansainvälisenä vammaisten päivänä 3. joulukuuta Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA muistuttaa YK:n vammaissopimuksessa mainitusta velvoitteesta tukea kehitysmaiden vammaisia. Pitkäaikaisen kokemuksensa johdosta Kalle Könkkölä olisi erinomainen valinta YK:n vammaiskysymysten erityisraportoijaksi. FIDIDA pitää positiivisena, että Suomi on esittänyt Könkkölää tähän merkittävään kansainväliseen tehtävään, mutta Suomen hallituksen tulisi aktiivisesti edistää Könkkölän valintaa ja osoittaa selkeä taloudellinen sitoutuminen asiaan.

Lisätietoja:

fidida@fidida.fi

(09) 678 902

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

FIDIDAn koulutustilaisuuden Kumppanuus ja vertaistuki vammaishankkeissa 17.11.2008 aineistoja on FIDIDAn koulutus-sivulla.

---------------------------------------------------------------------------------------------------

Kehitys ja koulutus kaikille-teemapäivässä pohdittiin kansalaisjärjestöjen roolia opetussektorilla

-------------------------------------------------------------------------------------

YK:n vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus tunnetuksi

  Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA on teettänyt 5 esittelyjulistetta (Roll up) YK:n vammaisten oikeuksia koskevasta yleissopimuksesta liittyen kehitysyhteistyöhön. Julisteiden teemat ovat:

• Ihmisoikeudet ja kehitysyhteistyö
• Oikeus osallistumiseen
• Oikeus työhön ja sosiaaliturvaan
• Oikeus koulutukseen
• Oikeus perustaa perhe

Sopimuksen määrittämiä oikeuksia kuvataan lyhyesti selkokielisellä tekstillä ja lisäksi julisteissa on kuvakoosteita kehitysmaista ja vammaishankkeista.

Julisteet ovat 40 cm leveitä ja 2 m korkeita. Ne ovat itsellään seisovissa telineissä ja kuljetusta varten ne rullaantuvat pieneen tilaan niin että ne mahtuvat 6x19x82cm kokoiseen kuljetuslaatikkoon.

Julisteet ovat lainattavissa järjestöjen kokouksiin, seminaareihin, kesäpäiville jne. Niitä voidaan pitää esillä myös järjestötalojen auloissa tms. tiloissa, joissa yleisöllä on mahdollisuus tutustua niihin.

Julisteet voi tilata maksutta lainaksi FIDIDAlta osoitteesta fidida@fidida.fi, puh 09 678902. FIDIDA vastaa kuljetuskustannuksista. Tiedustelut Elina Savo 09 730 241

-------------------------------------------------------------------------------------

FIDIDA: YK:n vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus edellyttää vammaisten huomioimista kehitysyhteistyössä

YK:n vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus astui voimaan 3. toukokuuta 2008 sen jälkeen, kun 20 maata oli ratifioinut sen.

Vammaisjärjestöt kaikkialla maailmassa iloitsevat sopimuksesta, jonka tavoite on taata vammaisille henkilöille yhdenvertainen kohtelu muiden kanssa kaikilla elämän ja yhteiskunnan alueilla sekä kieltää kaikenlainen syrjintä vammaisuuden perusteella. Tämän ensimmäisen vammaisten oikeuksiin keskittyvän ihmisoikeussopimuksen taustalla on vuosia kestänyt vaikuttamistyö, jossa vammaisjärjestöillä on ollut merkittävä osuus.

YK:n sopimuksessa on erityinen pykälä 32, joka koskee kansainvälistä yhteistyötä. Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA haluaa kiinnittää huomiota sopimuksen vaikutukseen Suomen kehityspolitiikkaan ja kehitysyhteistyöhön.

Kehityspoliittisen ohjelman mukaan Suomi on vahvasti sitoutunut YK:n vuosituhattavoitteisiin, joiden keskiössä on köyhyyden vähentäminen. Vammaisuus liittyy usein köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen sekä ihmisoikeuksien puuttumiseen. Maailman 650 miljoonasta vammaisesta 70 – 80 % asuu kehitysmaissa, ja 10 % kehitysmaiden väestöstä on vammaisia. Heistä n. 80 % elää köyhyysrajan alapuolella . Ilman näiden vammaisten huomiointia vuosituhattavoitteet eivät tule toteutumaan.

On myönteistä, että Suomen uudessa kehityspoliittisessa ohjelmassa vammaiskysymys on läpileikkaavana teemana sukupuolten välisen tasa-arvon ja HIV-AIDS’in huomioimisen ohella. - Vammaiset läpileikkaava teemana on tosin ollut mukana Suomen kehityspolitiikassa jo vuosia, mutta valitettavasti käytännössä vammaisnäkökulmaa ei ole juurikaan huomioitu.

Uusi YK:n yleissopimus edellyttää nyt myös Suomelta todellisia toimia. Yleissopimuksen artiklassa 32 ”kansainvälinen yhteistyö” valtiot sitoutuvat toteuttamaan tehokkaita toimia vammaisten aseman parantamiseksi ja ihmisoikeuksien toteuttamiseksi kansainvälisen yhteistyön kautta.

YK:n vammaisten oikeuksien yliesisopimuksen hengessä Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA ry edellyttää, että

• Sopimuksen ratifiointiin valmistautuessaan Suomi ottaa huomioon artiklan 32. Tämä merkitsee sitä, että vammaisten huomioimisen tavoitteet ja keinot Suomen kehityspolitiikassa ja –yhteistyössä määritellään kaikilla kehitysyhteistyön osa-alueilla. Identifioidaan ne toimenpiteet ja asiantuntijuus, joiden avulla vammaisten osallisuutta lisätään. Oleellista on myös määritellä indikaattorit ja selkeä monitorointijärjestelmä, jolla vammaisten huomioimisen toteutumista seurataan.

• Ulkoasianministeriöön perustetaan erillinen vammaisneuvonantajan toimi edistämään ja valvomaan edellä mainittuja toimia

• Vammaisjärjestöjen tulee asiantuntijoina olla mukana sekä toteutus- että seurantatoiminnassa. Ministeriön/öiden ja järjestöjen välille perustetaan säännöllisesti toimiva foorumi tätä tarkoitusta varten.

• Alan asiantuntijaorganisaation Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA ry:n yhteistyötä ministeriön kanssa vahvistetaan ja sen vakaa rahoituspohja varmistetaan

• Suomi toimii aktiivisesti YK- ja EU- tason foorumeilla sekä tekee yhteistyötä mm. Pohjoismaiden kanssa YK:n vammaissopimuksen toteutumisen edistämiseksi globaalisti

• FIDIDA myös kiirehtii sopimuksen kääntämistä suomen kielelle sekä muille kotimaisille kielille.

Helsingissä 8.5.2008

Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA ry

-------------------------------------------------------------------------------------

Vammaisliikkeen kansainväliset verkostot

Tilaisuus oppia ja kysyä vammaisliikkeen kansainvälisistä verkostoista järjestetään 14.5. klo 13 – 16 FIDIDAN toimistolla (Haapaniemenkatu 7-9 B).

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

AJANKOHTAISTA!

FIDIDAn Neuvontaperjantait 7.3. / 14.3. / 11.4 / 18.4 .

talousraportoinnin ja -suunnittelun tukena

 

Vuosiraportin talousosuus,

uuden hankkeen taloussuunnittelu,

toteutuneiden kulujen seuranta ja kirjaaminen,

ministeriön rahoituksen ja omavastuun laskeminen.

FIDIDA tarjoaa hankekohtaista neuvontaa, erityisesti vammaishankkeita toteuttaville järjestöille. Soita tai lähetä sähköpostia - varaa aika neuvontasessioon! Erityiset neuvontaperjantait maalis-huhtikuussa 7.3. / 14.3. / 11.4 / 18.4 . 2008.

Tule pohtimaan raportointiin liittyviä kysymyksiä FIDIDAn hankekoordinaattorin kanssa.

Lisätiedot ja yhteydenotot: Hankekoordinaattori Elina Savo, elina.savo(at)fidida.fi tai puhelimitse 09 730 241.

Huomaathan myös, että KEPA järjestää Eväitä hankeraportointiin koulutuksen 8.3.2008. FIDIDA suosittelee sitä kaikille perustietoja kaipaaville.

Lisätietoja raportoinnista löydät myös FIDIDAn Muistilistalta.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Evaluaatiolla lisää osaamista kehitysyhteistyöhön

FIDIDAn 4.12.2007 järjestämässä koulutuksessa käsiteltiin evaluaatioiden suunnittelua, käytännön toteutusta ja tulosten hyödyntämistä hankkeiden kehittämisessä. Koulutuksessa korostettiin, että evaluaatio on kumppaneiden mahdollisuus oppia, miten yhteistyöhanke on muuttanut ihmisten elämää, mitkä asiat ovat olleet haasteellisia ja mitä pitäisi vielä parantaa. Lisäksi evaluaatio lisää rahoittajan ja mahdollisesti myös tutkijoiden osaamista hankkeesta tai sen teemasta.

Keskusteluissa osanottajat pohtivat muun muassa, mikä on paikallisen kumppanin rooli evaluaatiossa, paljonko evaluaation toteuttaminen maksaa ja mikä olisi riittävä aikataulu evaluaatiolle. Osanottajat miettivät, onko koskaan tehty evaluaatiota, jossa ei olisi todettu aikataulun olleen liian tiukan.

Eija Ranta-Owusu kertoi käytännön kokemuksia Näkövammaisten Keskusliiton Ecuadorissa toteuttamien hankkeiden evaluaation toteutuksesta. ”Vaikka aikataulu oli tiukka ja päivät pitkiä, minulla ei pitkään aikaan ole ollut niin hauskaa kuin Ecuadorissa. Opin myös itse paljon” Ranta-Owusu sanoi.

 

FIDIDAn toiminnanjohtaja Tuija Halmari välitti ulkoasiainministeriön terveiset. Ulkoasianministeriön kansalaisjärjestöyksikön mukaan systemaattisella evaluoinnilla tulee vastaisuudessa olemaan nykyistä enemmän painoarvoa järjestöhankkeissa. Jos evaluointi on jo suunnitteluvaiheessa otettu mukaan hankesykliin, se herättää luottamusta rahoittajassa.

Helsingissä pidettyyn koulutukseen osallistui 21 henkilöä vammaishankkeita toteuttavista järjestöistä, evaluaattoreita ja Kepan edustaja. Tilaisuuden päätteeksi sovittiin, että jatkossa Kepa kokoaa eri järjestöjen evaluaatioita ja mahdollisten evaluaattorien yhteystietoja.

Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Tuija Halmari, puh. 09 730 240.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Ministeri Väyrynen piti vammaiskysymyksiä mielenkiintoisina

FIDIDAn ja ministeri Väyrysen tapaaminen 25.9.2007

Vammaisjärjestöjen edustajat tapasivat ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen 25.9.2007. Tapaamisen pääteemana oli YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimus, ja sen vaikutus Suomen kehityspolitiikkaan. Yleissopimus velvoittaa valtioita muun muassa varmistamaan, että vammaiset huomioidaan kehitysyhteistyössä.

Suomen kehitysyhteistyössä päävastuu vammaishankkeista on edelleen vammaisjärjestöillä ja muilla vammaishankkeita toteuttavilla kansalaisjärjestöillä totesi Kalle Könkkölä. Suomen tuki vammaissektorille kahden- ja monenvälisessä yhteistyössä on vaatimatonta. Asian kohentamiseksi ulkoasianministeriöön tulisi palkata vammaisneuvonantaja, jonka tehtäviin kuuluisi vammaisdimension toteutumisen seuranta ja edistäminen.

Markku Jokinen esitti, että suomalaisten vammaisjärjestöjen asiantuntemusta ja osaamista hyödynnettäisiin nykyistä enemmän kahden- ja monenvälisessä kehitysyhteistyössä. Korostettiin myös, että FIDIDAn asemaa vammaisnäkökulman edistämiseksi kehitysyhteistyössä ja vammaishankkeiden laadun kehittämiseksi tulisi vahvistaa ja järjestön riittävä ja vakaa rahoituspohja varmistaa.

Ministeri oli yllättynyt tiedosta, että ulkoasianministeriö ulkoisti FIDIDA ry:lle vammaishankkeiden hallinnon kolme vuotta sitten. Könkkölä totesi, että ulkoistaminen on hyödyttänyt kaikkia osapuolia vammaishankkeiden laadun kehittämisessä. Tuija Halmari lisäsi, että toiminnan mielenkiintoisuutta lisää se, että toimijoina on erilaisia kansalaisjärjestöjä, ei vain vammaisjärjestöjä. Pitkäjänteisyys ja läheinen yhteistyö ulkoasiainministeriön kanssa on myös koettu tärkeäksi.

Ministeri Väyrynen piti vammaisiin ja kehitykseen liittyviä asioita mielenkiintoisina ja pohdinnan arvoisina. Hän lupasi myös tutkia ja harkita Suomen mahdollista liittymistä Global Partnership on Disability and Development- verkostoon. GPDD on monien eri kansainvälisten toimijoiden vapaaehtoisuuteen perustuva yhteenliittymä vammais- ja kehitysasioissa.

Mukana tapaamisessa olivat Kynnys ry:n toiminnanjohtaja ja FIDIDA ry:n hallituksen jäsen Kalle Könkkölä, Kuurojen Liiton toiminnanjohtaja ja Kuurojen maailmanliiton puheenjohtaja Markku Jokinen sekä Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA ry:n toiminnanjohtaja Tuija Halmari.

----------------------------------------------------------------------------

Kehitys ja koulutus kaikille -teemapäivän osallistujien viesti Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyryselle

Kehitys ja koulutus kaikille - teemapäivä, jonka ulkoasiainministeriö yhteistyössä UNESCOn vammaisten koulutuksen lippulaivaohjelman sihteeristön kanssa järjesti  16.8.2007, kokosi OAJ-taloon Helsinkiin  joukon kehitysyhteistyöstä ja koulutuskysymyksistä kiinnostuneita henkilöitä eri puolelta Suomea.

Haluamme kohteliaimmin välittää Teille seuraavat terveiset:

Suomi on sitoutunut YK:n vuosituhattavoitteisiin. Koulutus on niissä mukana, ja se onkin yksi kaikkein keskeisimmistä välineistä köyhyyden vähentämisessä kehitysmaissa.

Koulutus kaikille vuoteen 2015-tavoitteen tulee painottua vahvasti Suomen seuraavassa kehityspoliittisessa ohjelmassa. Ilman vammaisten huomioimista tavoite ei toteudu. Vammaisten oikeudet ja osallisuus tulee myös selkeästi huomioida Suomen kehityspolitiikassa.

Me tämän seminaarin osallistujat eri yliopistoista, kansalaisjärjestöistä, ministeriöistä ja muista instituutioista lupaamme puolestamme tehdä yhteistyötä hallituksen ja ministeriön kanssa edistääksemme kehityspoliittisen ohjelman laadukasta toteutusta koulutuksen alueella sekä vammaisten oikeuksien huomioimisessa.

Ystävällisin terveisin

47 Kehitys ja koulutus kaikille-teemapäivän osallistujaa

Lisätietoja: Tuija Halmari, toiminnanjohtaja, FIDIDA ry puh. 730 240 tuija.halmari@fidida.fi

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------

Vammaisten lasten koulutus haaste vuosituhattavoitteiden saavuttamiselle

Kehitys ja koulutus-teemapäivässä 16.8.2007 pohdittiin Koulutus kaikille- tavoitteiden saavuttamista

Tilaisuuden avasi ulkoasianministeriön opetusalan neuvonantaja Jussi Karakoski.

Koulutuksen vuosituhattavoitteiden edistämisessä ja etenkin koulutuksen ulkopuolella olevien lasten määrän vähentymisessä on tapahtunut merkittäviä parannuksia, mutta vammaisten lasten Koulutus kaikille- tavoitteissa on vasta päästy alkuun. Vammaisten lasten koulutuksen järjestäminen kehitysmaissa edellyttääkin radikaaleja poliittisia ja yhteiskunnallisia päätöksiä ja toimia Karakoski totesi.

Yhtenä hyvänä edistysaskeleena vammaisten opetuksen edistämisessä kehitysmaissa pidettiin sitä, että Suomi on sitoutunut rahoittamaan UNESCOn vammaisten koulutuksen lippulaivaohjelman (Flagship) sihteeristöä. Suomesta sihteeristöön kuuluu Jyväskylän yliopisto ja FIDIDA ry.

YK:n yleissopimus vammaisten ihmisten oikeuksista täydentää jo olemassa olevia ihmisoikeussopimuksia ja vahvistaa vammaisten oikeuksia mm. koulutuksen osalta kertoi Pirkko Mahlamäki, Vammaisfoorumin pääsihteeri. Vammaisten ihmisoikeussopimuksen mukaan vammaisten opetus tulisi järjestää osana yleistä koulutusjärjestelmää. Perusopetuksen tulisi olla maksutonta, osallistuvaa, hyvälaatuista ja mahdollisimman lähellä kotia.

Opettajien ammattijärjestön erityisasiantuntija Ritva Semi painotti, että Suomella tulisi olla näkyvämpi rooli opetusalan kehitysyhteistyössä. Myös suomalaista koulutusalan osaamista, mainetta koulutuksen huippumaana, opettajien ja opettajankouluttajien tietoa, taitoa ja kokemusta tulisi käyttää nykyistä enemmän myös Suomen virallisessa kehitysyhteistyössä. Semin mielestä opetussektorin nykyinen alle 15 % osuus Suomen kehitysyhteistyöstä on riittämätön.

Päivän päätteeksi osanottajat sopivat jatkavansa teemapäivien järjestämistä myös tulevaisuudessa ja lähettävänsä julkilausuman Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyryselle vammaisnäkökulman huomioimiseksi Suomen kehityspolitiikassa.

16.8. järjestetty tilaisuus kokosi 47 kehitysmaiden koulutuskysymyksistä kiinnostunutta ulkoasianministeriön, tutkimuslaitosten ja järjestöjen edustajaa OAJ:n tiloihin. Osanottajat pitivät teemapäivää hyvin tarpeellisena, sillä se tarjosi katsauksen vammaisten lasten ja nuorten koulutussektorin viimeaikaiseen kehitykseen.

Kehitys ja koulutus-teemapäivän järjestivät ulkoasianministeriö ja vammaisten koulutuksen lippulaivaohjelman sihteeristö.

Lisätietoja: Johanna Arponen, hankekoordinaattori, FIDIDA ry, johanna.arponen@fidida.fi

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------

FIDIDA arvioi vammaishankkeiden suunnitelmat

Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA ry on vuodesta 2004 lähtien toteuttanut vammaishankkeiden tukipalveluja ulkoministeriölle. Tämä yhteistyö jatkuu vuosina 2007 ja 2008.

FIDIDA laatii ministeriölle lausunnot kaikista kansalaisjärjestöjen hakemuksista vammaishankkeiden rahoittamiseksi hakukierroksella 2008. Lausunnoissa arvioidaan kunkin hankkeen osalta kumppanuutta, tarkoituksenmukaisuutta, kestävyyttä ja vammaisrelevanssia. Lopulliset tukipäätökset tekee ulkoministeriö vuoden loppuun mennessä. Ministeriön päätöksen jälkeen FIDIDAn laatimat lausunnot lähetetään järjestöille tiedoksi.

Toimeksiannon piiriin kuuluvat lausunnonannon lisäksi vammaishankkeiden vuosiraporttien tarkastaminen, hanketarkastusmatkat sekä neuvonta- ja koulutustehtävät. Keskeisenä tavoitteena on kansalaisjärjestöjen vammaishankkeiden kehittäminen.

Vammaishankkeita suunnittelevia järjestöjä muistutetaan siitä, että vammaishankkeiden omavastuuosuus on 7,5 prosentin hankkeen kokonaisrahoituksesta. Tähän omavastuuosuuteen ei saa sisältyä vapaaehtoistyötä.

Lisätietoja: fidida@fidida.fi tai matti.lahtinen@formin.fi

-------------------------------------------------------------------------------------------------------

Vammaiset mukaan Suomen kehityspoliittiseen ohjelmaan

Suomi on kehityspolitiikassaan sitoutunut YK:n vuosituhatjulistukseen, sekä sen tärkeimpään kehitystavoitteeseen, äärimmäisen köyhyyden poistamiseen ja ihmisoikeudet ovat yksi Suomen ulko-, turvallisuus- ja kehityspolitiikan painopistealueista.

Vammaisuus liittyy läheisesti sekä köyhyyteen, ihmisoikeuksiin, että sosiaaliseen syrjäytymiseen. Maailman 600 miljoonasta vammaisesta 70 – 80 % asuu kehitysmaissa, ja peräti 10 % kehitysmaiden väestöstä on vammaisia. Heistä n. 80 % elää köyhyysrajan alapuolella. Ilman, että vammaiset otetaan huomioon kehitysohjelmissa, vuosituhattavoitteilla ei tulla saavuttamaan päämäärää. Tutkimusten mukaan vain 3 – 4 % kehitysmaiden vammaisista hyötyy tällä hetkellä kehitysohjelmista. Ilman erityistoimia vammaiset syrjäytyvät ja jäävät ulkopuolelle työskenneltäessä vuosituhattavoitteiden keskeisten asioiden hyväksi; äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistamiseksi, sekä koulutuksen ja terveydenhuollon ulottamiseen köyhimmille.

Vammaisten ihmisten oikeuksien ja tasavertaisten osallistumismahdollisuuksien edistäminen on kiinteä osa Suomen ihmisoikeuspolitiikkaa, sekä erityinen painopiste ja osaamisalue Suomen kehitysyhteistyössä. Vuoden 2006 lopulla hyväksyttiin YK:ssa sopimus vammaisten oikeuksista. Suomi oli aktiivisesti mukana tämän merkittävän sopimuksen valmistelussa ja vaikutti EU:n puheenjohtajamaana sopimuksen valmistumiseen.

Ratifioidessaan tämän sopimuksen Suomi sitoutuu sekä kotimaassa, että maailmanlaajuisesti parantamaan vammaisten oikeuksia yhteiskunnassa. Sopimus tulee olemaan erinomainen työkalu kaikkialla maailmassa vammaisten oikeuksien toteutumisen edistämisessä ja seurannassa. Vuorovaikutus ja yhteistyö Pohjoisen ja Etelän välillä edistää vammaisten oikeuksien toteutumista kehitysmaissa ja lisää heidän osallisuuttaan yhteiskunnassa. Suomi on ollut pitkään mukana tässä työssä eri tasoilla ja siitä on karttunut arvokasta kokemusta ja kontakteja.

Suomen tulisi laajemmin hyödyntää vammaissektorin osaamista kehitysyhteistyössään ja kytkeä se läpileikkaavaksi teemaksi kaikkeen kehitysyhteistyöhön.

Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA edellyttää, että YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen mukaisesti Suomen tuleva hallitus ottaa vammaiset mukaan kehityspoliittiseen ohjelmaan ja sen toimeenpanoon.

Helsingissä 7.3.2007

Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA ry

Lisää tietoa YKn Vammaisten oikeuksien sopimuksesta:

Tuija Halmarin esitys UM'n kansalaisjärjestöseminaarissa 7.3.2007

Jaana Huhdan esitys Tiedotustilaisuudessa 8.3.2007

-----------------------------------------------------------------------------

YK’n yleiskokous hyväksyi Vammaisten oikeuksien sopimuksen 13.12.2006

YK’n Yleiskokous hyväksyi virallisesti Vammaisten oikeuksien sopimuksen (UN Convention on the Righs of Person with Disabilities) täysistunnossaan 13.12.2006.

Sopimusta on valmisteltu vuodesta 2001 jolloin YK perusti yleiskokouksessaan (päätöslauselma 56/168) vuoden 2001 joulukuussa ad hoc –komitean "laatimaan ehdotukset kokonaisvaltaisen ja kattavan kansainvälisen sopimuksen vammaisten ihmisten oikeuksien ja arvokkuuden edistämiseksi ja turvaamiseksi, sen tulisi perustua kokonaisvaltaiseen lähestymiseen siihen työhön, jota on tehty sosiaalisen kehityksen, ihmisoikeuksien ja syrjinnänvastaisen työn alalla ja ottaen huomioon Ihmisoikeuskomission ja Sosiaalisen kehityksen komission suositukset".

Viiden vuoden neuvottelujen tuloksena YK*ssa päästiin yksimielisyyteen sopimuksen tekstista elokuun lopulla. Nyt YK'n Yleiskokouksen hyväksymisen jälkeen yksittäiset maat voivat allekirjoittaa ja ratifioida julistuksen, jolloin niiden tulee myös yhdenmukaistaa lainsäädäntönsä julistuksen kanssa.

Sopimus ei sinällään luo uusia oikeuksia vaan se vaatii sen ratifioivia maita kieltämään vammaisuuden perusteella tapahtapahtuvan syrjinnän, taistelemaan ennakkoluuloja ja sterotypioita vastaan sekä edistämään tietoisuutta vamaisten ihmisten kyvyistä.

Sopimuksen päätöskokouksessa luetussa YK'n Pääsihteerin kofi Annan'in lausunnossa hän näkee päätöksen merkittäväksi uuden aikakauden lupaukseksi 650 miljoonalle maailman vammaisille.

Sopimuksen englanninkielinen teksti on löydettävissä YK'n sivustolta

------------------------------------------------------------------------------------------------------------

FIDIDAN LAATUSEMINAARI KOKOSI ALAN TOIMIJAT POHTIMAAN VAMMAISHANKKEIDEN LAATUA

 Ulkoasiainministeriö ulkoisti FIDIDAlle kansalaisjärjestöjen vammaishankkeiden hallinnon vuonna 2004. Kolmivuotisen Pilotin aikana FIDIDA on tehnyt lausunnot kaikista kehitysyhteistyötukea hakeneista vammaishankkeista, tarkastanut vammaishankkeiden vuosiraportit, tehnyt seurantamatkoja, järjestänyt koulutusta ja käynyt vuoropuhelua järjestöjen kanssa niiden hankkeista. Pilotin tavoitteena on ollut vammaishankkeiden laadun parantaminen.

Pilottivaiheen 2004 – 2006 lopulla ministeriö järjesti tarjouskilpailun ”Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötuella toteutettavien vammaishankkeiden tukipalvelujen tuottaminen”, jonka FIDIDA voitti. Toiminta jatkuu uuden sopimuksen myötä 2007 - 2008.

Ennen tätä seuraavaa vaihetta FIDIDA halusi kutsua koolle kaikki mukana olleet järjestöt ja ministeriön kansalaisyksikön edustajat keskustelemaan ja arvioimaan pilottivaiheen toteutusta, sen merkitystä vammaishankkeille sekä ideoimaan toiminnan kehittämistä.

FIDIDAn Laatuseminaari järjestettiin Kynnys ry:n tiloissa Hakaniemessä tiistaina 14. marraskuuta. Seminaarissa oli paikalla noin 30 alan toimijaa 17 eri organisaatiosta. Mukana oli sekä FIDIDAn jäsenjärjestöjen edustajia että muita hanketoteuttajia kansalais- ja lähetysjärjestöistä sekä kehitysyhteistyöyhdistyksistä ja ystävyysseuroista. Ulkoasiainministeriön Kansalaisjärjestöyksiköstä olivat paikalla yksikön päällikkö Leo Olasvirta, vammaishankkeista vastaava virkamies Kaija Kouvonen sekä ylitarkastaja Matti Lahtinen. Kehitysyhteistyön Palvelukeskus KEPAa edustivat järjestökoordinaattori Tuovi Tolonen, hankeneuvoja Helena Nevalainen ja ohjelmasuunnittelija Anja Onali.

Seminaarin keskeinen teema oli ”Vammaishankkeiden laadun kehittyminen ja haasteet”. Seminaari sisälsi alustuspuheenvuoroja, kommentointipaneelin, ryhmätyöskentelyä ja keskustelua. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi FIDIDAn hallituksen puheenjohtaja Taija Heinonen.

Ulkoasiainministeriön puheenvuorossaLeo Olasvirta arvioi FIDIDAn Laatuhankkeen vaikutuksen vammaishankkeisiin olleen myönteistä. Olasvirran mukaan vammaistyö on viimevuosien aikaan noussut yhä tärkeämpään asemaan kehitysyhteistyössä, mutta edelleen lobbaustyötä tarvitaan vammaisasioiden kehittymiseksi ja vammaisdimension huomioimiseksi. Olasvirta korosti puheessaan järjestöjen vahvaa asiantuntijuutta ja roolia kehitysyhteistyöhankkeiden toteuttamisessa sekä kiitti järjestöjen työpanosta niin tiedottamis- ja vaikuttamistyössä kuin palveluiden tuottajina. Olasvirran mukaan ulkoasiainministeriö on valmis kehittämään hankehallintoa, rahoituspäätösten tekoa ja hankkeiden laatua kansalaisjärjestölinjauksen valmistumisen jälkeen. Kehitysyhteistyöministeri Lehtomäki hyväksyy linjauksen joulukuussa.

FIDIDAn toiminnanjohtaja Tuija Halmari esitteli 3-vuotisen Pilottin eri vaiheineen, työkaluineen ja toiminta-alueineen. Halmari avasi laadun ja sen kehittymisen prosessia, Laatuhankkeessa mukana olevien noin 50 hankkeen kirjoa sekä FIDIDAn roolia lausuntoprosessissa, vuosiraporttien tarkastuksessa sekä seuranta-, neuvonta- ja koulutustyössä. Halmari painotti FIDIDAn roolin merkitystä välikappaleena hankehallinto- ja laatutyössä. Varsinaisia toimijoita ovat hankkeita toteuttavat järjestöt ja heidän kumppaninsa, ja hyödynsaajia kehitysmaiden vammaiset.

Keskeiset Pilotin opetukset voidaan Halmarin mukaan kiteyttää seuraavasti:

• ” Vammaishankkeiden hallintoa ja seurantaa on mahdollista hoitaa laadukkaasti ministeriön ulkopuolella.”
• ”Hyvin hoidetun hankehallinnon, lausuntojen ja seurannan kautta saatu asiantunteva palaute ja dialogi on arvokasta ja toimii laadun kehittämisen välineenä.”

Selvää on, että 2,5 vuotta on suhteellisen lyhyt aika, eivätkä tulokset voi vielä näkyä selkeänä laadun kehittymisenä. Joitakin selkeitä merkkejä laadun paranemisesta on kuitenkin jo havaittavissa. Työtä on jatkettava kerätyn ja hiotun tieto-taidon pohjalta. Koska laadun määrittäminen ja mittaaminen on vaikeaa ja laadun kehittäminen mahdollista vain riittävän pitkäkestoisessa prosessissa, on tärkeää jatkaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä, keskustella, työstää ja oppia kaikesta kokemastamme. Näin voitaneen löytää hyvän vammaishankkeen kriteerit ja minimivaatimukset. Halmarin esitys on luettavissa kokonaisuudessaan tästä.

FIDIDA oli pyytänyt etukäteen seitsemältä eri järjestöltä kommenttipuheenvuoroa seuraaviin kahteen kysymykseen:

• Mitä vaikutusta FIDIDAn lausunnolla / palautteen saamisella on ollut hankkeeseenne?
• Miten arvioisitte FIDIDAn koulutus- ja neuvontatyön merkitystä?

Kommenttipuheenvuoron käyttivät Suomen Vapaakirkko ( Richard Brewis), Kynnys ry (Kalle Könkkölä), Operaatio Mobilisaatio ( Asko Alajoki), Kuurojen liitto ry (Anja Malm), Näkövammaisten Keskusliitto (Timo Kuoppala), Suomi-Kuuba -seura (Kristiina Satola) ja One Way Mission ( Tero Hokkanen). He edustivat sekä erityyppisiä järjestöjä että erityyppisiä vammaishankkeita eri puolilla maailmaa. Osa hankkeista on toiminut jo useita vuosia, osa hankkeista on isoja ja osa varsin pieniä ja uusia. Kommenttipuheenvuorojen käyttäjistä 3 oli FIDIDAn jäsenjärjestöä, 4 edusti muita alan toimijoita.

FIDIDAn laatuhanke sai kiitosta kattavista, kannustavista ja asiantuntevista lausunnoista. Eräs puheenvuoro totesi, että kyseessä on ensimmäinen kerta lähes 20 vuoden aikana kun järjestö sai hankkeesta asiantuntevaa, kirjallista palautetta. Hanketoteuttajien mielestä perustelut ja lausunnon sisältämät ehdotukset ovat antaneet tukea hanketoteutukseen, ja jopa jatkohakemuksen valmisteluun. Laatuhanke on terävöittänyt vammaishankkeiden sisältöä ja ohjannut kohdentamaan hanketoimintoja (esimerkiksi evaluaatio, tarkempi seuranta). FIDIDAn tarjoama koulutus ja henkilökohtainen neuvonta on ollut joillekin toimijoille ensiarvoisen tärkeää, jotkut järjestöt taas eivät tarvitse juurikaan tällaista tukea. Erityisesti talouskoulutus ja -neuvonta on ollut tarpeellista ja varmistamassa järjestöjenhankehallintotaitojen kehittymistä raportoinnissa ja suunnittelussa. Yhteydenotto FIDIDAan on koettu helpoksi ja vuorovaikutus on ollut avointa ja miellyttävää.

Hankehallinnon työkalut puolestaan nähtiin usein jäykkänä, lomakkeet vaikeina täyttää ja liian teknisinä. Kolmivuotinen hankesykli on eri toimijoiden kokemuksen mukaan hankala, eikä esimerkiksi budjetin esittämiseen kolmelle vuodelle ole siinä välineitä. Hankkeiden kestävyys -kriteeriä toivottiin tarkennettavan. Samoin kumppanuuden määrittelyssä olisi huomioitava kehitysmaan kumppanin mahdollisesti puutteellinen järjestö- ja henkilöstökapasiteetti.

FIDIDAn ja UM:n kriteereiden tulisi vastata toisiaan. Kysyttiin, miten tarkasti UM ottaa huomioon FIDIDAn lausunnon sisältämät yksityiskohdat. FIDIDAn käyttämien vammaishankkeiden kriteereiden toivottiin olevan selkeät ja toimijoiden tiedossa, jotta hankesuunnitelma voidaan laatia huolella. FIDIDAn toivottiin lisäävän asiantuntijuutta eri vammaryhmien tarpeiden huomioimisessa ja niihin liittyvien hankesisältöjen toteutuksessa sekä vaikeilla alueilla toimimisessa. Järjestöt toivoivat, että heidän osaamiseensa (suunnitelmat ja tilannearviot) myös luotettaisiin. Kehittämisideana tuotiin esille myös hankesuunnitelmien pisteytykseen pohjautuva käytäntö, jollaista käytetään muun muassa EU:n rahoitusinstrumenteissa.

Iltapäivän kahvitauon jälkeen seminaariin osallistujat jakaantuivat 5-6 hengen ryhmiin pohtimaan seuraavia kysymyksiä:

1. Millaisilla hankkeilla voidaan parantaa kehitysmaiden vammaisten asemaa? – Vammaishankkeen laadun osatekijät
2. Voidaanko hankehallinnolla parantaa vammaishankkeiden laatua? – Miten?

Ryhmätyöskentelyn yhteenvedot löytyvät tästä.

Anja Onali teki ennen Pilotin aloittamista FIDIDAln projektisihteerinä selvityksen Vammaisklusterin toimintaedellytyksistä. Häntä oli myös pyydetty kommentoimaan Pilottia. Nykyisin Kepan ohjelmasuunnittelijana toimiva Onali totesi olevansa iloinen nähdessään, että monet selvitysvaiheessa asetetut tavoitteet kehittämistyöstä ovat toteutuneet, ja että toiminta on perustunut jatkuvalle oppimiselle ja dialogille. Hän piti FIDIDAN Pilottia kiinnostavana edelläkävijänä järjestöhankkeiden laadun kehittämisen kannalta.

 Loppukeskustelussa nousi esiin tarve kehittää hyvän vammaishankkeen kriteereitä osana kansalaisjärjestöhankkeiden kriteerien selkiyttämistä. Yhteistyö eri kehitysyhteistyötoimijoiden ja hallinnollisessa vastuussa olevan tahon eli ulkoministeriön kanssa on välttämätöntä, jotta tasapuolisuus ja läpinäkyvyys toteutuisivat sekä kriteerien että käytäntöjen (rahoituspäätösten) suhteen.

Jotta asiassa päästäisiin eteenpäin FIDIDA ehdotti perustettavaksi ad hoc -työryhmän, joka ennen seuraavaa hakukierrosta kokoontuisi muutaman kerran selkiyttämään kriteerejä voimassa olevien hanketukiohjeistojen pohjalta. Työryhmässä olisi edustajia ministeriöstä, järjestöistä, KEPAsta ja FIDIDAsta. Leo Olasvirta suhtautui ajatukseen myönteisesti, ja FIDIDA lupasi valmistella asiaa loppuvuoden aikana.

Seminaarin lopuksi FIDIDA kiitti kaikkia osallistujia hyvästä yhteistyöstä ja keskustelusta.

-------------------------------------------------------------------------

FIDIDA mukana vammaisten koulutuksen lippulaivaohjelman sihteeristössä

Vammaisten koulutuksen lippulaivaohjelma (The Right to Education for Persons with Disabilities: Towards Inclusion) pohjautuu 1990-luvulla alkaneeseen Koulutus kaikille (Education for All) - prosessiin. Lippulaiva on verkosto, joka keskittyy tiedonvaihtoon ja vaikuttamiseen opetussektorilla, painottaen nimenomaan vammaisten oikeutta koulutukseen.

Lippulaivaohjelmassa UNESCOlla on koordinoiva rooli ja sen alla toimii lippulaivaohjelman sihteeristö. Vuoden 2006 alusta Suomi on lupautunut rahoittamaan sihteeristön toimintoja. Suomessa sihteeristön tehtävistä vastaavat Jyväskylän yliopiston erityspedagogian laitos ja FIDIDA ry. Rahoittamalla sihteeristön toimintaa Suomen ulkoasiainministeriö sitoutuu tukemaan kyseessä olevan lippulaivaohjelman tavoitteita.

Suomi on pyrkinyt nostamaan vammaisten lasten ja aikuisten koulutuskysymyksen laajempaan, globaaliin keskusteluun. Koulutus kaikille -ohjelma on antanut tähän aivan uutta pontta. Dakarin koulutusfoorumin erityisistunto, sen alustuksista koottu laajalle levinnyt julkaisu, Vammaisten koulutuksen lippulaivaohjelman tukeminen ja aktiivinen osallistuminen ovat kaikki tarjonneet mahdollisuuksia edistää asiaa. Uusia mahdollisuuksia luo lippulaivaohjelman sihteeristön siirtyminen Suomeen.

Lisätietoja vammaisten koulutuksen lippulaivaohjelmasta:

http://www.inclusionflagship.net

tai Mari Koistiselta: mari.koistinen@fidida.fi

Lippulaivaohjelman sähköpostilistalle voi liittyä lähettämällä viestin seuraavaan osoitteeseen:

markku.leskinen@jyu.fi

------------------------------------------------------------------------------

FIDIDAn pilotti III: lausunnot vammaishankkeista luovutettu KEOlle

FIDIDA luovutti 15.9.2006 lausunnot vammaishankkeiden hankesuunnitelmista UM/KEO:n kansalaisjärjestöyksikölle.

FIDIDAn hallitus, vahvistettuna ei-jäsenjärjestöedustajalla, on hyväksynyt lausunnot esitettäviksi UM:lle. Tänä vuonna FIDIDA arvioi 26 hakemusta ja hankesuunnitelmaa. Niitä tarkasteltiin kehitysyhteistyöhankkeina ja vammaishankkeina. Arvioperusteina olivat UM:n hanketuen ohjeet sekä järjestöjen kanssa yhteistyössä laaditut kriteerit hyvälle vammaishankkeelle. Arvioinnin keskiössä on neljä olennaista osiota: kumppanuus, vammaisrelevanssi, tarkoituksenmukaisuus ja kestävyys.

Ministeriö tekee hanketukipäätökset vuoden loppuun mennessä.

Lausunnot on kirjoitettu siten, että ne palvelevat sekä Ulkoasiainministeriötä hanketukipäätösten tekemisessä / hankeseurannassa että kyseistä järjestöä /hanketta palautteena hankesuunnitelmasta.

Avoimuus kuuluu periaatteisiin, joita FIDIDA Pilottihankkeessa toteuttaa. Lausunnot lähetetään tiedoksi kaikille vammaishankkeisiin hanketukea hakeneille järjestöille lokakuun alkupäivinä. Palautetilaisuus, jossa myös keskustellaan hyvän vammaishankkeen kriteereiden edelleen kehittämisestä, pidetään 14.11.2006. Siihen lähetetään erilliset kutsut kaikille vammaishankkeita toteuttaville järjestöille.

--------------------------------------------------------------------------

Vammaisten oikeuksien julistus valmis

Viiden vuoden neuvottelujen tuloksena YKssa päästiin yksimielisyyteen Vammaisten oikeuksien julistuksen tekstistä (Convention on the Rights of Persons with Disabilities) elokuun lopulla. Julistuksen hyväksyminen on YKn 61. yleiskokouksen listalla tänä syksynä. Yleiskokouksen hyväksymisen jälkeen yksittäiset maat voivat allekirjoittaa ja ratifioida julistuksen, jolloin niiden tulee myös yhdenmukaistaan lainsäädäntönsä julistuksen kanssa.

Julistus ei sinällään luo uusia oikeuksia vaan se kieltää vammaisuuden perusteella tapahtuvan syrjinnän kaikilla elämän alueilla kuten ihmisoikeudet, oikeudenkäyttö, koulutus, terveyspalvelut ja liikkuminen.

Julistuksen englanninkielinen teksti on löydettävissä YK’n sivustoilta UN Enable

-------------------------------------------------------------------------

Stop bombing civilians!

DPI Condemns military actions!

Adopted by the United Nations in 1948 with the objective of preserving humanity from this kind of human disaster, the principles of the Universal Declaration of Human Rights are being violated by all parties in the conflict that is killing civilian populations in Lebanon and Israel today.

Disabled Peoples’ International is concerned for the safety of persons with disabilities living in the region, and its Officers are revolted to see people ignore one another’s humanity and the complementarities of their different identities and, instead, mutilate and destroy each other! 

Middle East countries are weakened by so much conflict and we, persons with disabilities, urge them to pursue a systematic and scrupulous respect for human rights.  Persons with disabilities condemn all military escalation within the Middle East, as well as any force prejudicial to the negotiation of solutions that are respectful of the dignity and well-being of civilian populations.

Working together, persons with disabilities have learned that:

• Disabled people are often helpless to protect themselves in time of war; and
• Disabled people face additional indignity and ill-treatment unless their disability-related needs are met, both during time of conflict and during post-conflict reconstruction.

We demand that:

• Israeli political leaders put a stop to the bombing of civilian populations in Lebanon;
• Leaders of the Hezbollah stop bombing civilians in Israel; and
• Governments find peaceful and appropriate resolutions based on discussion with all parties within the United Nations Organization. 

We urge governments, humanitarian organizations and the international community to remember persons with disabilities and ensure that their needs are met.

Persons with disabilities know that human rights cannot be achieved through violence but only through peace. And peace can only be achieved through dialogue and understanding among people from both sides of the conflict.

PEACE CANNOT BE ACHIEVED WITHOUT DIALOGUE!

Find a solution NOW!

---------------------------------------------------------------------

Ohjeita hankeraportin ja hankesuunnitelman laatijoille

Kansalaisjärjestöissä viimeistellään parhaillaan tilinpäätöksiä ja hankeraportteja vuodelta 2005.

FIDIDA piti Pilottiin kuuluville järjestöille 4.4.06 taloushallinnon kysymyksiin keskittyvän koulutuksen. Koulutuksessa jaettiin osallistujille hankeraportin ja hankesuunnittelun laatimisessa hyödylliset muistilistat. Tilaisuudessa UMn neuvonantaja KTM Juha Myllymäki/ KEO-33 esitteli ja antoi ohjeita talousraportoinnin kysymyksistä

Muistilista hankeraportin laatijalle

Muistilista hankesuunnitelman laatijalle

Juha Myllymäen esitys Talousraportoinnin kysymyksiä

-----------------------------------------------------------------------------------

Vammaishankkeiden Laatuohjelman kolmannesta vuodesta sopimus

Ulkoministeriön ja FIDIDAn sopimus Pilotti III Laatuohjelman kolmanneksi vuodeksi 2006 allekirjoitettiin maaliskuun 2. päivänä FIDIDAn toimistossa.

--------------------------------------------------------------------------------------------

Euroopan Parlamentti hyväksyi ponnen vammaiskysymysten huomioimisesta kehityspolitiikassa

Tammikuun 20 päivänä 2006 Euroopan Parlamentti hyväksyi ponnen, jossa edellytetään että vammaiset huomioidaan kaikessa kehitysyhteistyössä ja että mm.

• vammaisdimensio tulee valtavirtaistaa kaikilla kehityspolitiikan tasoilla;
• Euroopan Unionin "Guidance Note on Disability & Develeopment" tulee toteuttaa;
• vammaiskysymysten erityistoimiin tulee varmistaa resurssit;
• on varmistettava että vammaisia henkilöitä on mukana sekä Euroopan Unionin kehitysyhteistyöohjelmisssa että köyhyyden hävittämisohjelmissa.

Lisätietoja: Lehdistö tiedote ja Motion for a Resolution dokumentti

----------------------------------------------------------------

Kansainvälinen vammaisten päivä 3.12. 2005

FIDIDA juhlistaa kansainvälistä vammaisten päivää 3.12. 2005 levittämällä tietoa vammaisten oikeuksista kehitysmaakentässä. Tietoa ja näkökulmia löytyy täältä FIDIDA:n web-sivuilta.

FIDIDA:n henkilöstöön voi myös ottaa yhteyttä puhelimitse tai sähköpostilla - myös palaute ja kehittämisideat sivua koskien ovat tervetulleita!

Sivustoa kehitetään tietopankkina, josta erisidosryhmien edustajien on mahdollista helposti löytää tietoa ja linkkejä asianomaisesta aihepiiristä.

----------------------------------------------------------------------------------------------

Tiedote, 8.10.2005

FIDIDA on toisen kerran luovuttanut UM/KEO:lle vammaishankkeita koskevat lausunnot kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön hanketukihakemuksista. Hankkeita oli tällä hakukierroksella 17 kappaletta. Lausunnot on valmisteltu FIDIDA:n tiimissä ja käsitelty hallituksessa vahvistettuna kahdella edustajalla järjestöistä, jotka eivät kuulu FIDIDA:an. Lausuntojen tekemisessä on noudatettu hyvän hallinnon, objektiivisuuden ja luottamuksellisuuden periaatteita.

Hankearviointi perustuu ensisijaisesti kansalaisjärjestöjen hanketuen kriteereille. Vammaisrelevanssin osalta on käytetty yhdessä järjestöjen kanssa luotuja ” hyvän vammaishankkeen kriteereitä”. Tällä hakukierroksen lausuntojen perusteella 5 hanketta sijoittui koriin A (Suositellaan rahoitusta), 8 hanketta koriin B (Suositellaan rahoitusta varauksin) ja 4 hanketta koriin C (ei suositella rahoitusta) . Päätöksenteko säilyy ministeriöllä, jossa rahoituspäätökset 2006-08 tehdään vuoden loppuun mennessä.

FIDIDA:n noudattaman avoimuuden periaatteen mukaisesti lausunnot on lähetetty tiedoksi kyseisille järjestöille.

FIDIDA toteuttaa Pilottina hanketta, jossa vammaishankkeiden hankehallinto on ulkoistettu UM:n kansalaisjärjestöyksiköstä FIDIDA:lle. Vuonna 2004 Pilotti I:n sisälsi vain lausuntoprosessin. Vuonna 2005 toimintaan kuuluu lausuntoprosessin lisäksi hankeraporttien 2003 ja 2004 tarkastaminen. Tämän lisäksi FIDIDA kouluttaa ja käy dialogia vammaishankkeita toteuttavien järjestöjen ja tahojen kanssa. FIDIDA kutsuu tätä Laatuhankkeeksi.

(lisätietoa: http://www.fidida.fi/laatu/index.htm)

FIDIDA:n toiminta ei ole pelkkää hankehallintoa. FIDIDA on asiantuntijajärjestö, jonka toimintaan kuuluu oleellisesti kehityspoliittinen vaikuttamistyö, jolla vammaisdimensiota tuodaan osaksi kaikkea kehitysyhteistyötä.

FIDIDA:n www-sivut ovat uudistuneet, niiltä löytyy kattavasti niin kehityspolitiikkaan kuin käytännön hanketoteutukseen liittyvää tietoa vammaissektorin kehitysyhteistyöstä.