Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA ry
Finnish Disabled people's International Development Association
 
Selkoteksti | In English
 
 
Mikä on FIDIDA? Yhteystiedot Jäsenjärjestöt Hallitus Toiminta Strategia

YHTEYSTIEDOT:
Haapaniemenkatu 7-9 B
16. krs
00530 HELSINKI

fax (09) 677 840

FIDIDA - Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys

FIDIDA ry:n TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009

1. YLEISTÄ

Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA (Finnish Disabled People’s Inter­national Development Association) on asiantuntijajärjestö ja poliittinen vaikuttaja kehitysyhteistyön kentässä. FIDIDAn jäsenjärjestöt ovat Invalidiliitto ry, Kehitysvammaliitto ry, Kuuloliitto ry, Kuurojen Liitto ry, Kynnys ry, Näkövammaisten keskusliitto ry ja Abilis-säätiö. Yhdistys täyttää 20 vuotta toimivuoden aikana.

FIDIDAn strategian 2008–10 mukaan yhdistyksen toiminta pohjautuu arvoihin, jotka ovat  

  • Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoisuus
  • Vammaisten ihmisten osallisuus ja keskinäinen solidaarisuus
  • Vastuullisuus
  • Oppiminen  

FIDIDAn toiminnan tavoitteena on kehitysmaiden vammaisten ihmisten ihmisoikeuksien edistäminen, osallisuuden ja toimintamahdollisuuksien lisääminen ja elinolojen parantaminen.   Tämän tavoitteen saavuttamiseksi FIDIDA toimii  

  • Kehitysyhteistyön vaikuttajana ja asiantuntijana kansallisella ja kansainvälisellä tasolla vammaisalan kehitysyhteistyön toimintaedellytysten, koordinaation, yhteistyön, oppimisen ja toiminnan laadun parantamiseksi  
  • Asiantuntijana, yhteistyöelimenä ja palveluorganisaationa jäsenjärjestöilleen, suomalaisille kehitysyhteistyötä tekeville järjestöille ja heidän kumppaneilleen kehitysmaissa, sekä ulkoasiainministeriölle vammaishankkeiden laadun parantamiseksi
  • Yhteistyökumppanina kehitysyhteistyötä tekeville tahoille - tavoitteena valtavirtaistaa kehitysmaiden vammaisten huomioiminen kaikessa kehitysyhteistyössä
  • Kehitysyhteistyöhankkeiden toteuttajana yhdessä kehitysmaiden vammaisten kanssa kokemusten ja oppimisen keräämiseksi ja jakamiseksi  

YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus antaa merkittävää taustatukea vammaisten oikeuksien edistämisessä kaikkialla maailmassa. Sopimuksen kansainvälistä toimintaa koskeva pykälä 32 antaa ulottuvuuden edistää vammaisten huomioimista valtioiden ja monenvälisten toimijoiden kehitysyhteistyössä.

FIDIDAn kehityspoliittinen tavoite on saada vammaisnäkökulma mukaan koko kehitysyhteistyön kenttään. Vammaishankkeiden laadun kehittäminen lisää konkreettisella tavalla kehitysmaiden vammaisten aseman paranemista. Oma kehitysyhteistyö puolestaan antaa FIDIDAlle konkreettisen tuntuman hanketoteutukseen.

FIDIDA on vuodesta 2004 lähtien työskennellyt pilottiluonteisesti Ulkoministeriön kanssa tuottamalla ministeriölle vammaishankkeiden tukipalveluita. Vuosi 2009 on viimeinen yhteistyövuosi tässä muodossa. Toimintavuoden 2009 aikana on löydettävä uusi suunta vammaishankkeiden hallinnolle. FIDIDAn keskeisinä haasteina vuonna 2009 on:

  • konkretisoida vammaisnäkökulman valtavirtaistamista kehitys­yhteistyöhön
  • toimia innovatiivisesti jäsenjärjestöjen ja muiden vammaishankkeita toteuttavien järjestöjen kanssa vammaishankkeille sopivan hallintomuodon kehittämiseksi tulevaisuudessa Ulkoasiainministeriön uudistaessa kumppanuussopimusjärjestelmää ja ulkoistaessa kansalaisjärjestöjen hankehallinnon
  • tukea laadukkaan vammaisalan kehitysyhteistyön kasvua kansalais­järjestöjen kehitysyhteistyömäärärahojen kasvaessa
  • toimia UNESCOn vammaisten koulutuksen lippulaivaohjelman sihteeristössä
  • lisätä vammaisten osallistumista kehitysyhteistyöhön
  • kehittää omaa osaamistaan.

Näihin haasteisiin vastaaminen edellyttää, että FIDIDAlla on

  • aktiiviset yhteydet ulkoasiainministeriöön ja järjestökenttään
  • palveluksessaan riittävä ja osaava henkilöstö
  • riittävästi taloudellisia voimavaroja suunnitelmiensa toteuttamiseen
  • joukko strategisesti oikein valittuja etelän ja pohjoisen kumppaneita ja
  • toimivat yhteistyösuhteet muihin alan järjestöihin ja kansainvälisiin verkostoihin.

1.1. Verkostoituminen ja yhteistyö kotimaassa

FIDIDA kuuluu sekä kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen että vammaisjärjestöjen piiriin. Tämä toimintaympäristö asettaa sille kaksoisroolin: tukea vammais­järjestöjen kehitysyhteistyötä ja kehittää kehitysyhteistyötoimijoiden vammaisosaamista.

Ulkoasiainministeriö, kehitysyhteistyötä ja kehityspolitiikkaa ohjaavana viranomaisena on tärkeä yhteistyökumppani. Vammaisten huomioiminen kehitysyhteistyössä on läpileikkaavana teemana mukana Suomen hallituksen kehityspoliittisessa ohjelmassa. Yhteistyötä tehdään erityisesti kehityspoliittisen osaston toimialapolitiikan yksikön ja kansalaisjärjestöyksikön kanssa. FIDIDA on mukana UM:n kehitysmaihin lähtevien valmennuskurssilla (VALKU) ja tekee yhteistyötä lähetystöjen kanssa erityisesti seurantamatkojen yhteydessä.

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa on kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen edunvalvojana ja resurssikeskuksena tärkeä yhteistyökumppani. FIDIDAlla on vammaisasioiden asiantuntijana myös paljon annettavaa Kepan piirissä tehtävälle työlle. Yhteistyötä koulutus- ja neuvontatyön alueella tiivistetään, ja vuonna 2009 toteutetaan yhteinen seurantamatka johonkin UM:n kanssa sovittavaan kohteeseen.

FIDIDA on KEPAn, YK-liiton ja Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiön KIOSin ja Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys KEHYS ry:n jäsen. Yhteistyötä jatketaan myös Vammaisten ihmisoikeuskeskus VIKEn kanssa. Suhteita kumppanuusjärjestöihin tiivistetään. Useimpien kumppanuusjärjestöjen ohjelmissa on jo vammaiskomponentteja ja muidenkin ohjelmissa vammaiset tulisi huomioida läpileikkaavasti.

1.2. Kansainväliset yhteydet

YK:n vammaisten ihmisoikeussopimuksesta tiedottaminen ja sen toiminnallistaminen tulee olemaan lähivuosina keskeistä vammaisalan kansainvälisessä yhteistyössä.

FIDIDAn kansainvälisiä yhteistyön foorumeita ovat IDDC -verkosto (International Disability and Development Consortium), GPDD (Global Partnership on Disability and Development) ja pohjoismainen verkosto NKU (Nordisk Kontakt­utvalg). IDDC seuraa ja vaikuttaa vammaiskysymysten mukaan ottamiseen mm. EU:n, Maailmanpankin ja YK-järjestöjen työssä. IDDC järjestöillä on vammaisdimension valtavirtaistamista lisäävä EU-rahoitteinen hanke, johon FIDIDA osallistuu mahdollisuuksien mukaan. GPDD-verkoston kanssa tiivistetään yhteistyötä.

NKU, johon kuuluvat FIDIDAn sisarjärjestöt SHIA (Svenska Handikapporganisationers Internationella Biståndsförening), Atlas Alliansen (Norjan vastaava järjestö) ja DDPO (Danish Disabled People’s Organisation), valvoo Pohjoismaiden sitoutumista ns. Kööpenhaminan konferenssin suosituksiin. Suositusten mukaan pohjoismaiset hallitukset ottavat vammaiset läpileikkaavasti huomioon kehitysyhteistyössään ja mahdollisuuksien mukaan tekevät yhteistyötä kansainvälisillä areenoilla kuten YK-järjestöissä ja EUn piirissä. Vammaisasioiden pysyminen pohjoismaiden kehitysyhteistyöagendalla on jatkuva haaste. Pohjoismaisten sisarjärjestöjen kanssa tehdään yhteistyötä myös vammaishankkeiden laadun ja hallinnon kehittämisessä.

Ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston kanssa jatketaan keskustelua ja yhteistyötä mm. YK-ohjelmien ja toiminnan seurannassa. Pohjoismaista yhteistyötä ministeriötasolla sekä EU:n piirissä edesautetaan.

2. TOIMINTA

FIDIDAn tavoitteena on kohottaa vammaiskysymysten näkyvyyttä kehitysyhteistyössä kaikilla tasoilla. Ulkoasiainministeriö ulkoistaa kaiken ns. pienhankkeiden hankehallinnon vuoden 2010 alussa. Uutta järjestelmää luodaan vuoden 2009 aikana. Vuosi 2009 on siis viimeinen vuosi, kun vammaishankkeita hallinnoidaan nykyisen puoliulkoistetun systeemin mukaisesti – siis ostamalla vammaishankkeiden tukipalvelut FIDIDAlta. UM julkaisi uudet kumppanuuskriteerit vuoden 2008 syksyllä. Niiden mukaisesti UM kannustaa järjestöjä muodostamaan temaattisia tai maantieteellisiä klustereita, jotka kumppanuusohjelmillaan täydentäisivät mahdollisimman hyvin sen rahoittamaa kehitysyhteistyökenttää. FIDIDA selvittää vuodenvaihteen 2008–2009 molemmin puolin sen, onko mahdollista muodostaa vammaishankkeita toteuttavien järjestöjen kanssa ns. vammaiskumppanuus-ohjelma.

2.1. Vammaisdimensio kehitysyhteistyössä

Suomen uudessa kehityspoliittisessa ohjelmassa vammaisten huomiointi on mainittu läpileikkaavana teemana ja YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen artikla 32 edellyttää valtioiden sitoutumista kansainväliseen kehitysyhteistyöhön. FIDIDA jatkaa työtä erityisesti artikla 32 huomioimisen osalta. Vammaiset olivat läpikeikkaavana teemana myös Suomen edellisessä kehityspoliittisessa ohjelmassa. Valtiontalouden tarkastusvirasto teetti arvioinnin, jossa tarkasteltiin läpileikkaavien teemojen toteutumista. Sen tulokset eivät olleet rohkaisevia: vammaisteema näkyy vain policy-tasolla, eikä varsinaisen läpikeikkaavuus toteudu käytännössä lainkaan. Ulkoasiainministeriö on kuitenkin sitoutunut ottamaan huomioon vammaiset ihmiset kaikessa kehitysyhteistyössä. FIDIDAn tulee ottaa asiantuntijajärjestönä rooli sekä avustaa että seurata vammaisnäkökulman konkretisoitumista niin kahdenvälisessä, monenkeskisessä kuin kansalaisjärjestöjenkin kehitysyhteistyössä. FIDIDA on valmis osallistumaan yhteistyössä ministeriön ja muiden toimijoiden kanssa monin tavoin niihin prosesseihin ja toimintoihin, joilla kehitysyhteistyötä ohjataan ja seurataan. Kehitysyhteistyön uudet instrumentit, kuten sektori- ja budjettituki asettavat uusia haasteita vammaisnäkökulman sisällyttämiselle, koska se edellyttää lukuisten eri toimijoiden samanaikaista vakuuttamista asia tärkeydestä. Toinen haaste on selkeiden työkalujen puuttuminen. Tavoitteena vuodelle 2009 on pohtia yhteistyössä ministeriön kanssa keinoja asian toteuttamiselle ja säännöllistää vammaiskysymysten seuranta. Vammaisnäkökulman saaminen todellisiksi toiminnoiksi edellyttää tiedon ja tietoisuuden lisäämistä vammaisuuteen liittyvistä asioista kaikkien kehitysyhteistyötoimijoiden keskuudessa.

2.2. Vammaishankkeiden tukipalvelut

Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötuella toteutettavien Vammaishankkeiden tukipalveluja tehdään Ulkoasiainministeriölle viimeistä vuotta. Palveluihin kuuluu hanketukea hakevien vammaishankkeiden lausuntojen tekeminen, hankeseuranta, vuosiraporttien 2008 tarkastaminen, dialogi järjestöjen kanssa sekä kouluttaminen.

Koulutuksen teemoina ovat oikeusperustaisuus vammaishankkeissa sekä hankesuunnittelun ja seurannan työkalujen kehittäminen. Vuoden aikana toteutetaan kaksi seurantamatkaa, joiden kohteet valitaan yhteistyössä ulkoasianministeriön ja järjestöjen kanssa.

2.3. Vammaisten koulutuksen Lippulaivaohjelma (FLAGSHIP)

UNESCOn Koulutus kaikille – ohjelman alla oleva vammaisten koulutuksen lippulaivaohjelma (Flagship on the Right to Education for Persons with Disabilities: Towards Inclusion) edistää vammaisten oikeutta koulutukseen. Vammaisten koulutuksen lippulaivaohjelma on erilaisten järjestöjen ja organisaatioiden verkosto, johon kuuluu vammaisjärjestöjä, YK:n organisaatioita, hallitusten välisiä elimiä sekä opetusalan asiantuntijoita. Lippulaivaohjelma mm. kerää ja jakaa informaatiota ja materiaalia tukeakseen kaikille avoimen koulutuksen kehitystä. Vammaisten lippulaivaohjelmassa UNESCOlla on koordinoiva rooli. Sen alla toimii sihteeristö, jota Suomen ulkoasiainministeriö on rahoittanut vuodesta 2006. Suomessa sihteeristön tehtävistä vastaavat Jyväskylän ja Joensuun yliopistojen erityspedagogian laitokset sekä FIDIDA ry. Ministeriöstä on haettu Lippulaivaohjelmalle jatkorahoitusta vuosille 2009–2010. Vuonna 2009 Lippulaivaohjelman toiminta keskittyy UNESCOn inklusiivisen opetuksen manuaalin päivittämiseen, yhteistyön tiivistämiseen muiden alan toimijoiden kanssa esimerkiksi alueellisten konferenssien järjestämisessä, hyvien käytäntöjen keräämiseen sekä tilastoinnin kehittämiseen.

2.4. Tiedotus- ja koulutustoiminta

FIDIDAn tiedotus- ja koulutustoiminnalla on monta ulottuvuutta ja se yhdistää järjestön eri toimintaohjelmien elementit. FIDIDAn www-sivua kehitetään tietopankkina, jota kautta löytyy mahdollisimman monipuolisesti kehitysmaiden vammaisia, toimintastrategioita, kansainvälisiä prosesseja ja muuta aiheeseen liittyvää tietoa. Sinne kootaan myös tietoa suomalaisten järjestöjen vammaishankkeista. Tiedotustoiminta hyödyttää niin valtavirtaistamisohjelman kuin laatuhankkeenkin piirissä olevia tahoja. FIDIDA tiivistää yhteistyötä jäsenjärjestöjensä ja alan muiden toimijoiden kanssa järjestämällä tiedotus- ja koulutustilaisuuksia. Tilaisuuksien tavoitteena on lisätä osallistujien tietoisuutta vammaisten parissa tehtävästä kehitysyhteistyöstä, aktivoida alalle uusia toimijoita ja kehittää kehitysmaiden vammaisten tilanteesta tiedottamista. FIDIDA käynnisti vuonna 2008 yhteistyössä jäsenjärjestöjensä kanssa viestintä- ja kehityskasvatushankkeen, jonka tavoitteena on lisätä vammaisten osallistumista kehitysyhteistyöhön. Välineinä ovat DVD ja aiheeseen liittyvä julkaisu. Hankkeeseen kuuluvat vammaisten kehityskasvatuspäivät järjestetään vuonna 2009.

2.5. FIDIDAn oma kehitysyhteistyö

FIDIDA toteuttaa yhteistyössä kehitysmaiden vammaisjärjestöjen ja viranomaisten kanssa vammaisalan kehitysyhteistyöhankkeita. FIDIDA vastaa hankkeiden hallinnoinnista ja rahoituksesta ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston kansalaisjärjestöille myönnettävien hanketuen ehtojen mukaisesti. Vuonna 2009 FIDIDAlla on yksi varsinainen kehitysyhteistyöhanke Sambian Itä-Provinssissa. Chipatan CBR -ohjelmaa (Community Based Rehabilitiation) toteuttava Chipata CBR Association on FIDIDAn pitkäaikainen yhteistyökumppani. Vammaiset ovat mukana hankkeen kaikissa toiminnoissa ja eri tasoilla. Kuntoutus ymmärretään koko elämänpiiriä käsittäväksi toiminnaksi ja sillä tuetaan vammaisten integroitumista yhteisöihinsä kylätasolla. Koska hanke on päättymässä, tulonhankinta niin CBS-toiminnan piirissä oleville vammaisille ja heidän perheilleen kuin CBR -yhdistyksellekin on hankkeen tärkein painopistealue. Vuonna 2009 toiminta keskittyy järjestön omavaraisuuden ja toiminnan kestävyyden takaamiseen vahvistamalla edellisenä vuonna aloitettuja tulonhankintaprojekteja ja järjestön hallintokapasiteettia.