FIDIDAN LAATUSEMINAARI

FIDIDAN LAATUSEMINAARI KOKOSI ALAN TOIMIJAT POHTIMAAN VAMMAISHANKKEIDEN LAATUA

Ulkoasiainministeriö ulkoisti FIDIDAlle kansalaisjärjestöjen vammaishankkeiden hallinnon vuonna 2004. Kolmivuotisen Pilotin aikana FIDIDA on tehnyt lausunnot kaikista kehitysyhteistyötukea hakeneista vammaishankkeista, tarkastanut vammaishankkeiden vuosiraportit, tehnyt seurantamatkoja, järjestänyt koulutusta ja käynyt vuoropuhelua järjestöjen kanssa niiden hankkeista. Pilotin tavoitteena on ollut vammaishankkeiden laadun parantaminen.

Pilottivaiheen 2004 – 2006 lopulla ministeriö järjesti tarjouskilpailun ”Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötuella toteutettavien vammaishankkeiden tukipalvelujen tuottaminen”, jonka FIDIDA voitti. Toiminta jatkuu uuden sopimuksen myötä 2007 - 2008.

Ennen tätä seuraavaa vaihetta FIDIDA halusi kutsua koolle kaikki mukana olleet järjestöt ja ministeriön kansalaisyksikön edustajat keskustelemaan ja arvioimaan pilottivaiheen toteutusta, sen merkitystä vammaishankkeille sekä ideoimaan toiminnan kehittämistä.

FIDIDAn Laatuseminaari järjestettiin Kynnys ry:n tiloissa Hakaniemessä tiistaina 14. marraskuuta. Seminaarissa oli paikalla noin 30 alan toimijaa 17 eri organisaatiosta. Mukana oli sekä FIDIDAn jäsenjärjestöjen edustajia että muita hanketoteuttajia kansalais- ja lähetysjärjestöistä sekä kehitysyhteistyöyhdistyksistä ja ystävyysseuroista. Ulkoasiainministeriön Kansalaisjärjestöyksiköstä olivat paikalla yksikön päällikkö Leo Olasvirta, vammaishankkeista vastaava virkamies Kaija Kouvonen sekä ylitarkastaja Matti Lahtinen. Kehitysyhteistyön Palvelukeskus KEPAa edustivat järjestökoordinaattori Tuovi Tolonen, hankeneuvoja Helena Nevalainen ja ohjelmasuunnittelija Anja Onali.

Seminaarin keskeinen teema oli ”Vammaishankkeiden laadun kehittyminen ja haasteet”. Seminaari sisälsi alustuspuheenvuoroja, kommentointipaneelin, ryhmätyöskentelyä ja keskustelua. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi FIDIDAn hallituksen puheenjohtaja Taija Heinonen.

Ulkoasiainministeriön puheenvuorossaLeo Olasvirta arvioi FIDIDAn Laatuhankkeen vaikutuksen vammaishankkeisiin olleen myönteistä. Olasvirran mukaan vammaistyö on viimevuosien aikaan noussut yhä tärkeämpään asemaan kehitysyhteistyössä, mutta edelleen lobbaustyötä tarvitaan vammaisasioiden kehittymiseksi ja vammaisdimension huomioimiseksi. Olasvirta korosti puheessaan järjestöjen vahvaa asiantuntijuutta ja roolia kehitysyhteistyöhankkeiden toteuttamisessa sekä kiitti järjestöjen työpanosta niin tiedottamis- ja vaikuttamistyössä kuin palveluiden tuottajina. Olasvirran mukaan ulkoasiainministeriö on valmis kehittämään hankehallintoa, rahoituspäätösten tekoa ja hankkeiden laatua kansalaisjärjestölinjauksen valmistumisen jälkeen. Kehitysyhteistyöministeri Lehtomäki hyväksyy linjauksen joulukuussa.

FIDIDAn toiminnanjohtaja Tuija Halmari esitteli 3-vuotisen Pilottin eri vaiheineen, työkaluineen ja toiminta-alueineen. Halmari avasi laadun ja sen kehittymisen prosessia, Laatuhankkeessa mukana olevien noin 50 hankkeen kirjoa sekä FIDIDAn roolia lausuntoprosessissa, vuosiraporttien tarkastuksessa sekä seuranta-, neuvonta- ja koulutustyössä. Halmari painotti FIDIDAn roolin merkitystä välikappaleena hankehallinto- ja laatutyössä. Varsinaisia toimijoita ovat hankkeita toteuttavat järjestöt ja heidän kumppaninsa, ja hyödynsaajia kehitysmaiden vammaiset.

Keskeiset Pilotin opetukset voidaan Halmarin mukaan kiteyttää seuraavasti:

” Vammaishankkeiden hallintoa ja seurantaa on mahdollista hoitaa laadukkaasti ministeriön ulkopuolella.”
”Hyvin hoidetun hankehallinnon, lausuntojen ja seurannan kautta saatu asiantunteva palaute ja dialogi on arvokasta ja toimii laadun kehittämisen välineenä.”

Selvää on, että 2,5 vuotta on suhteellisen lyhyt aika, eivätkä tulokset voi vielä näkyä selkeänä laadun kehittymisenä. Joitakin selkeitä merkkejä laadun paranemisesta on kuitenkin jo havaittavissa. Työtä on jatkettava kerätyn ja hiotun tieto-taidon pohjalta. Koska laadun määrittäminen ja mittaaminen on vaikeaa ja laadun kehittäminen mahdollista vain riittävän pitkäkestoisessa prosessissa, on tärkeää jatkaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä, keskustella, työstää ja oppia kaikesta kokemastamme. Näin voitaneen löytää hyvän vammaishankkeen kriteerit ja minimivaatimukset. Halmarin esitys on luettavissa kokonaisuudessaan tästä.

FIDIDA oli pyytänyt etukäteen seitsemältä eri järjestöltä kommenttipuheenvuoroa seuraaviin kahteen kysymykseen:

Mitä vaikutusta FIDIDAn lausunnolla / palautteen saamisella on ollut hankkeeseenne?
Miten arvioisitte FIDIDAn koulutus- ja neuvontatyön merkitystä?

Kommenttipuheenvuoron käyttivät Suomen Vapaakirkko ( Richard Brewis), Kynnys ry (Kalle Könkkölä), Operaatio Mobilisaatio ( Asko Alajoki), Kuurojen liitto ry (Anja Malm), Näkövammaisten Keskusliitto (Timo Kuoppala), Suomi-Kuuba -seura (Kristiina Satola) ja One Way Mission ( Tero Hokkanen). He edustivat sekä erityyppisiä järjestöjä että erityyppisiä vammaishankkeita eri puolilla maailmaa. Osa hankkeista on toiminut jo useita vuosia, osa hankkeista on isoja ja osa varsin pieniä ja uusia. Kommenttipuheenvuorojen käyttäjistä 3 oli FIDIDAn jäsenjärjestöä, 4 edusti muita alan toimijoita.

FIDIDAn laatuhanke sai kiitosta kattavista, kannustavista ja asiantuntevista lausunnoista. Eräs puheenvuoro totesi, että kyseessä on ensimmäinen kerta lähes 20 vuoden aikana kun järjestö sai hankkeesta asiantuntevaa, kirjallista palautetta. Hanketoteuttajien mielestä perustelut ja lausunnon sisältämät ehdotukset ovat antaneet tukea hanketoteutukseen, ja jopa jatkohakemuksen valmisteluun. Laatuhanke on terävöittänyt vammaishankkeiden sisältöä ja ohjannut kohdentamaan hanketoimintoja (esimerkiksi evaluaatio, tarkempi seuranta). FIDIDAn tarjoama koulutus ja henkilökohtainen neuvonta on ollut joillekin toimijoille ensiarvoisen tärkeää, jotkut järjestöt taas eivät tarvitse juurikaan tällaista tukea. Erityisesti talouskoulutus ja -neuvonta on ollut tarpeellista ja varmistamassa järjestöjenhankehallintotaitojen kehittymistä raportoinnissa ja suunnittelussa. Yhteydenotto FIDIDAan on koettu helpoksi ja vuorovaikutus on ollut avointa ja miellyttävää.

Hankehallinnon työkalut puolestaan nähtiin usein jäykkänä, lomakkeet vaikeina täyttää ja liian teknisinä. Kolmivuotinen hankesykli on eri toimijoiden kokemuksen mukaan hankala, eikä esimerkiksi budjetin esittämiseen kolmelle vuodelle ole siinä välineitä. Hankkeiden kestävyys -kriteeriä toivottiin tarkennettavan. Samoin kumppanuuden määrittelyssä olisi huomioitava kehitysmaan kumppanin mahdollisesti puutteellinen järjestö- ja henkilöstökapasiteetti.

FIDIDAn ja UM:n kriteereiden tulisi vastata toisiaan. Kysyttiin, miten tarkasti UM ottaa huomioon FIDIDAn lausunnon sisältämät yksityiskohdat. FIDIDAn käyttämien vammaishankkeiden kriteereiden toivottiin olevan selkeät ja toimijoiden tiedossa, jotta hankesuunnitelma voidaan laatia huolella. FIDIDAn toivottiin lisäävän asiantuntijuutta eri vammaryhmien tarpeiden huomioimisessa ja niihin liittyvien hankesisältöjen toteutuksessa sekä vaikeilla alueilla toimimisessa. Järjestöt toivoivat, että heidän osaamiseensa (suunnitelmat ja tilannearviot) myös luotettaisiin. Kehittämisideana tuotiin esille myös hankesuunnitelmien pisteytykseen pohjautuva käytäntö, jollaista käytetään muun muassa EU:n rahoitusinstrumenteissa.

Iltapäivän kahvitauon jälkeen seminaariin osallistujat jakaantuivat 5-6 hengen ryhmiin pohtimaan seuraavia kysymyksiä:

Millaisilla hankkeilla voidaan parantaa kehitysmaiden vammaisten asemaa? – Vammaishankkeen laadun osatekijät
Voidaanko hankehallinnolla parantaa vammaishankkeiden laatua? – Miten?

Ryhmätyöskentelyn yhteenvedot löytyvät tästä.

Anja Onali teki ennen Pilotin aloittamista FIDIDAln projektisihteerinä selvityksen Vammaisklusterin toimintaedellytyksistä. Häntä oli myös pyydetty kommentoimaan Pilottia. Nykyisin Kepan ohjelmasuunnittelijana toimiva Onali totesi olevansa iloinen nähdessään, että monet selvitysvaiheessa asetetut tavoitteet kehittämistyöstä ovat toteutuneet, ja että toiminta on perustunut jatkuvalle oppimiselle ja dialogille. Hän piti FIDIDAN Pilottia kiinnostavana edelläkävijänä järjestöhankkeiden laadun kehittämisen kannalta.

Loppukeskustelussa nousi esiin tarve kehittää hyvän vammaishankkeen kriteereitä osana kansalaisjärjestöhankkeiden kriteerien selkiyttämistä. Yhteistyö eri kehitysyhteistyötoimijoiden ja hallinnollisessa vastuussa olevan tahon eli ulkoministeriön kanssa on välttämätöntä, jotta tasapuolisuus ja läpinäkyvyys toteutuisivat sekä kriteerien että käytäntöjen (rahoituspäätösten) suhteen.

Jotta asiassa päästäisiin eteenpäin FIDIDA ehdotti perustettavaksi ad hoc -työryhmän, joka ennen seuraavaa hakukierrosta kokoontuisi muutaman kerran selkiyttämään kriteerejä voimassa olevien hanketukiohjeistojen pohjalta. Työryhmässä olisi edustajia ministeriöstä, järjestöistä, KEPAsta ja FIDIDAsta. Leo Olasvirta suhtautui ajatukseen myönteisesti, ja FIDIDA lupasi valmistella asiaa loppuvuoden aikana.

Seminaarin lopuksi FIDIDA kiitti kaikkia osallistujia hyvästä yhteistyöstä ja keskustelusta.