Vammaisnäkökulma kehitysyhteistyössä

Syyskuussa 2000 Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous hyväksyi YK:n vuosituhatjulistuksen. Se on kaikkien jäsenvaltioiden sitoumus puuttua maailman epätasa-arvoon ja kehityksen ongelmiin. Julistuksessa maat lupasivat vuoteen 2015 mennessä:

1. puolittaa äärimmäisen köyhyyden ja nälän

2. ulottaa peruskoulutuksen kaikille

3. edistää sukupuolten tasa-arvoa

4. vähentää lapsikuolleisuutta

5. parantaa odottavien äitien terveyttä

6. taistella aidsia, malariaa ja muita tauteja vastaan

7. tukea ympäristön kestävää kehitystä

8. tuoda globaali kumppanuus kehitykseen

Myös Suomi on kehityspolitiikassaan ja -ohjelmissaan sitoutunut vuosituhatjulistuksen päämääriin ja arvoihin ja ottanut ne toimintansa lähtökohdaksi. Suomen kehityspoliittisiin periaatteisiin on kuulunut oman osaamisen hyödyntäminen kansainvälisten kehityskysymysten edistämisessä. Suomi on perinteisesti ollut edelläkävijämaa ympäristönsuojelussa, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemisessa sekä demokratian ja hyvän hallinnon edistämisessä.

Suomen kehitysmaapolitiikan linjauksen mukaan Suomi painottaa vammaisten aseman parantamista osana helposti syrjäytyvien ryhmien oikeuksia ja tasavertaista osallistumista. Vammaisuus nähdään nimenomaan ihmisoikeuskysymyksenä, joka liittyy läheisesti sosiaaliseen syrjäytymiseen ja köyhyyteen. Vammaiset ovat merkittävä vähemmistö, joka tulee ottaa huomioon kehitysyhteistyön yleisiä periaatteita sovellettaessa.

YK:n VUOSITUHATTAVOITTEET JA VAMMAISUUS

YK:n arvion mukaan noin 10 % väestöstä on vammaisia. Tältä pohjalta laskettuna maailmassa on noin 600 miljoonaa vammaista ihmistä. Heistä suurin osa, 80 % eli noin 400 miljoonaa, asuu kehitysmaissa, jotka tunnetusti ovat maailman köyhimpiä maita.

Vuosituhattavoitteita ei voida saavuttaa, jos vammaiset ihmiset unohdetaan. Tässä haasteita, joihin kehitysyhteistyöprojekteissa pitää kiinnittää huomiota:

Äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistaminen

82 % vammaisista ihmisistä elää köyhyysrajan alapuolella kehitysmaissa (YK)
20 % vammaisuudesta aiheutuu aliravitsemuksesta (DFID 2000)

Peruskoulutusmahdollisuuksien takaaminen kaikille

98 % kehitysmaiden vammaisista lapsista EI käy koulua (UNESCO)
maailman kaikista aikuisista vammaisista ihmisistä vain 3 % on lukutaitoisia (Helander, 1998)

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja naisten aseman parantaminen

Vammaisia naisia ja lapsia käytetään hyväksi. Orisissa, Intiassa tehty tutkimus osoitti, että 100 % vammaisista naisista ja lapsista lyödään kotona. 25 % kehitysvammaisista naisista oli joutunut raiskauksen uhriksi ja 6 % vammaisista naisista oli pakkosteriloitu (Mohapatra, Mohanty, 2004).

Lapsikuolleisuuden vähentäminen

Vammaisten lasten kuolleisuus yltää 80 %:iin jopa niissä maissa, joissa alle 5-vuotiaiden lasten kuolleisuus on alle 20 % (DFID 2000)

Parantaa odottavien äitien terveydentilaa

20 miljoonaa naista vuodessa vammautuu raskauteen ja synnytykseen liittyvien komplikaatioiden seurauksena (UNFPA 2003)

HIV/AIDSin, malarian sekä muiden tautien vastainen taistelu

Vammaiset saavat herkemmin HI-viruksen ja AIDSin: he saavat niukasti tietoa ja palveluja sekä ovat seksuaalisen hyväksikäytön uhreja
HIV -infektio on kaksi kertaa niin tavallinen vammaisten lasten äideillä kuin muilla ryhmillä.

Ympäristön kestävän kehityksen varmistaminen

100 miljoonaa ihmistä vammautuu aliravitsemuksen, ja riittämättömän terveydenhuollon, puutteellisen vesi- ja snitaatiohuollon takia. Rakennetun ympäristön huono suunnittelu edistää syrjäytymistä – lähtökohta suunnittelulle tulisi olla yhteiskunta kaikille (inkluusio)

Luoda globaali kumppanuus kehitykselle

Kansainvälinen vammaisliike on tehnyt menestyksekkään kampanjan YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen puolesta. Sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 13.12.2006. Sen on allekirjoittanut yli 50 maata ja sen ratifiointi on käynnistynyt.
Afrikan vammaisten vuosikymmen 1999 – 2009 (African Decade). Afrikan Unioni ja vammaisjärjestöt tekevät töitä tavoitteena vammaisten täysivaltaistuminen Afrikassa.

Lisää aiheesta seuraavilla sivuilla: