Köyhyys ja vammaisuus

KÖYHYYS JA VAMMAISUUS

Noin 80 % vammaisista ihmisistä asuu maailman köyhimmistä maista. Köyhyys on vammaisuuden suurin syy. Vammaisuus puolestaan johtaa köyhyyteen ja vammaisen ihmisen syrjäytymiseen perheestään ja yhteisöstään. Vammaiset ovat yhteiskuntansa köyhimmistä köyhimpiä jäseniä.

Noidankehän keskeinen tosiasia on se, että köyhillä ihmisillä ei ole mahdollisuutta terveelliseen ravintoon ja veteen, riittävään terveydenhuoltoon ja turvalliseen elinympäristöön. Näin ennaltaehkäistävissä tai hoidettavissa oleva tilanne, olosuhde tai sairaus vammauttaa köyhän ihmisen. Vammautunut yhteiskunnan jäsen joutuu syrjäytetyksi ja leimatuksi, ei pääse koulutukseen, työelämään ja mukaan yhteisön toimintaan. Hänen elinmahdollisuutensa kapenevat, eikä hänellä ole toimeentuloa. Vamma on lisäämässä köyhyyttä ja elämisen taakkaa.

 

 

Vammaisuutta aiheuttavat yleisimmät tekijät kehitysmaaolosuhteissa ovat:

• aliravitsemus
• puutteellinen vesi- ja sanitaatiojärjestelmä
• liikenneonnettomuudet
• maamiinat
• työtapaturmat (heikko työturvallisuus)
• puutteellinen terveydenhuolto
• heikko äitiyshuolto ja neuvolatoiminta
• heikko peruskoulutus, luku- ja kirjoitustaidot

Käytännönläheinen esimerkki kuvaa tilannetta varsin hyvin: Etiopialaisessa maaseutukylässä asuvan köyhän perheen lapsi sairastuu korvatulehdukseen. Lapsi ei saa korvatulehdukseen asianmukaista hoitoa, koska perheellä ei ole tietoa terveyspalveluista, eikä rahaa viedä häntä kaupunkiin lääkäriin. Vanhemmat eivät ymmärrä lapsen korvakivun syytä ja mahdollisia seurauksia, mutta käyttävät lastaan kylätohtorin luona. Yrtti- ja mutahoidon seurauksena korvatulehdus pahenee ja korva alkaa märkiä. Päivien ja viikkojen kuluessa tulehdus korvassa kroonistuu ja lapsi menettää kuulonsa.

Lapsen korvatulehdus olisi ollut hoidettavissa ja kuuroutuminen ehkäistävissä, jos terveydenhuoltopalvelut alueella olisivat yhteisön jäsenten saatavilla ja vanhemmat olisivat saaneet lapsensa hoitoon. Tilannetta kehitettäessä huomioon on otettava köyhien heikko luku- ja kirjoitustaito, puutteellinen tietoisuus terveyspalveluista ja vahvat uskomukset perinteiseen lääkintään. Vammaisuuden ehkäisy edellyttää useiden vaikuttavien elementtien yhtäaikaista kehittämistä. Vammaisuuden ennaltaehkäisyssä tulee huomioida erityisesti:

• köyhyyden ja sen seurausten torjuminen
• toimiva ja kattava terveydenhuoltojärjestelmä
• terveyskasvatus, puhtaus ja hygienia
• riittävä ravinto ja puhdas juomavesi
• äitiyshuolto ja neuvolatoiminta
• rokotukset ja ensiapu

 

Köyhyyden noidankehän purkaminen tai pysäyttäminen vaatii tosiasioiden tiedostamista sekä periaatteellista ja laajapohjaista yhteistyötä vammaisten olosuhteiden parantamiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi. Jos köyhyyttä halutaan vähentää, kansainvälisten toimijoiden on otettava vammaiset tietoisesti mukaan osana köyhyydenvähentämisohjelmia (PRSP). Vammaisten ammatillinen kouluttaminen ja tulonhankintaan ohjaaminen ovat onnistuneita esimerkkejä köyhyyden lieventymisestä. samalla toteutuu vammaisen perusoikeus elämään ja osallistumiseen aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä.

 

Lisää aiheesta:

http://www.disabilitykar.net/research/red_pov.html

Maailmanpankki: Poverty and Disability