Vammaisnäkökulma Suomen kehitysyhteistyössä

Suomen kehitysyhteistyön vammaispoliittisella linjauksella halutaan edistää vammaisnäkökulman toteutumista sekä kahden- että monenvälisessä kehitysyhteistyössä ja kansalaisjärjestöjen toteuttamassa kehitysyhteistyössä. Vammaisnäkökulma nidotaan köyhyyden vähentämiseen, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon kunnioittamiseen sekä demokratian ja suotuisan toimintaympäristön vahvistamiseen.

Vuodesta 1991 lähtien Suomen hallitus on kanavoinut noin 63 miljoonaa euroa vammaisiin kohdistuvaan kehitysyhteistyöhön. Suuri osa (70 %) on kanavoitu suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta. Vain harvoin vammaisnäkökulma on sisällytetty monenkeskiseen yhteistyöhön. Kansalaisjärjestöjen toteuttamat kehitysyhteistyöhankkeet ovat usein pieniä ja kumppanina toimii yhteistyömaan kansalaisjärjestö tai muu organisaatio. Hankkeet tukevat usein paikallisia vammaisjärjestöjä ja täysivaltaistavat vammaisia.

Vammaiset ovat merkittävä vähemmistö, joka tulee ottaa huomioon kaikessa kehitysyhteistyössä. Tämän toteuttamiseksi esille tulevat muun muassa seuraavat haasteet:

Vammaiskysymykset tulisi olla mukana sosiaalisessa kehityksessä ja köyhyydenvähentämisohjelmissa.
Erilaisten kehitysyhteistyökanavien käyttöä vammaisten tueksi suunnatussa kehitysyhteistyössä tulisi laajentaa.
Vammaisten omaa aktiivisuutta ja kansalaisjärjestötoimintaa tulisi tukea.

Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli Suomen kehityspolitiikan toteutuksessa. Vuonna 2006 julkaistu Kansalaisjärjestölinjaus pyrkii tukemaan kansalaisjärjestöjen kehityspoliittisen työn laatua ja vaikuttavuutta. Suomalaiset kansalaisjärjestöt toteuttavat tällä hetkellä noin 50 eri vammaishanketta eri puolilla maailmaa. Näissä vammaishankkeissa vammaiset ovat mukana hankkeen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Osa hankkeista palvelee vammaisia pidemmällä aikavälillä kuten luomalla koulutusmahdollisuuksia (erityisopetus), tarjoamalla oman kielen (viittomakielityö) tai oman kielistä materiaalia (pistekirjoitus) ja kasvattamalla vammaistietoisuutta koko yhteiskunnassa (järjestötyö ja vaikuttaminen). Hankkeet, jotka keskittyvät peruspalveluiden ja elinolosuhteiden kohentamiseen, voidaan suunnitella niin, että ne kattavat myös vammaisten ihmisten tarpeet. Esimerkkejä ja yhteistyön tuloksia suomalaisten kansalaisjärjestöjen toteuttamista hankkeista löydät otsikon alta `Vammaishankkeet´.

	Kuurojen Liiton hanke etiopialaisten kuurojen itsenäisen elämän parantamiseksi ja kielellisen tasa-arvon luomiseksi (viittomakielityö).
	FIDIDA ry:n yhteisöpohjainen kuntoutushanke Sambiassa, jonka tavoitteena on edistää vammaisten tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua oman yhteisön toimintaan.
	Näkövammaisten keskusliiton hanke Ecuadorin näkövammaisten elämän laadun parantamiseksi ja pistekirjoitusmateriaalin tuottamiseksi (pistekirjapaino).

LABLE US ABLE

Vuonna 2003 Suomen tukemat vammaishankkeet 1990-2002 arvioitiin. Tuloksena syntyi Lable us Able –niminen arviointiraportti, jossa paitsi arvioitiin menneitä hankkeita, annettiin suuntaa sille, miten Suomen kehitysyhteistyössä tulisi menetellä, jotta kestäviä tuloksia vammaisten aseman parantamiseksi saataisiin aikaan.

Köyhyyden ja vammaisuuden noidankehä syöksee vammaiset köyhimmistä köyhimpien joukkoon ja pitää heidät siellä, ellei asiaan puututa. Pelkillä vammaishankkeilla ei päästä tavoitteessa pitkälle, koska ne kohdistuvat aina hyvin rajattuun kohderyhmään. Ratkaisuna esitetään lähestymistapaa (twin-track approach) , jossa spesifien vammaishankkeiden lisäksi vammaisdimensio valtavirtaistetaan kaikkeen Suomen toteuttamaan kehitysyhteistyöhön. Vammaisaspekti tulisi ottaa läpileikkaavana teemana genderin ja ympäristöasiain tapaan mukaan hankkeisiin. Yhteistyötä ja aktiivisuutta vammaisasioiden pitämiseksi agendalla kansainvälisten toimijoiden kanssa tulisi myös voimistaa. Toimimalla yhdessä ja samansuuntaisesti esim. muiden Pohjoismaiden kanssa voidaan saada tuloksia aikaan.

Lable us Able-evaluaatio antoi kaikille toimijoille suosituksia, joita onkin otettu huomioon Ulkoministeriön linjauksissa 2004-05. Evaluaation toteutti Stakesin tiimi.Ohessa linkki evaluaation executive summaryyn sekä linkki loudaukseen pdf-filena. Raporttia voi tilata kirjana UM:n tiedotuksesta.

Label us Able
Proactive Evaluation of Finnish Development Co-operation in Disability Issues
Stakes

Report (pdf file) http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=71609&nodeid=15454&contentlan=1&culture=fi-FI

Executive Summary

http://www.disability.dk/site/viewdoc.php?doc_id=1222

KIRJALLINEN KYSYMYS 1049/2004 vp

Vammaisasiainsihteeri Suomen kehitysyhteistyöhön Eduskunnan puhemiehelle

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä edistääkseen nykyistä voimakkaammin vammaiskysymyksiä Suomen kehitysyhteistyössä sekä kansainvälisissä suhteissa ja aikooko hallitus perustaa vammaisasiainsihteerin toimen ulkoasiainministeriöön?

Vammaiset ovat usein köyhistä köyhimpiä ja huono-osaisia useilla vuosituhatpäämäärien (MDG) ulottuvuuksilla arvioiden. Ulkoasiainministeriö onkin vuonna 2003 linjannut Suomen kantaa vammaisten ihmisten oikeuksien ja tasavertaisten osallistumismahdollisuuksien edistämisestä. Linjaus sisältää kehityspoliittisen johtoryhmän keskeiset johtopäätökset vammaisalan kehitysyhteistyöstä valmistuneen evaluaation pohjalta. Se sisältää myös sitoumustekstin, jossa todetaan: "Vammaisten ihmisten oikeuksien ja tasavertaisten osallistumismahdollisuuksien edistäminen on kiinteä osa Suomen ihmisoikeuspolitiikkaa sekä erityinen painopiste ja osaamisalue Suomen kehitysyhteistyössä".

Sitoumuksessa hallitus toteaa, että "Yhteiskunta kaikille" on arvolähtökohta ja konkreettinen tavoite, johon Suomi pyrkii niin kotimaassa kuin kansainvälisessä yhteistyössäkin. Vaikka Suomi on toiminut näiden kysymysten puolesta jo aiemmin, on asia entistä ajankohtaisempi, sillä kansainväliset toimijat, kuten Maailmanpankki, ovat aktivoitumassa vammaiskysymyksissä. Joulukuussa 2004 perustettiin Washingtonissa "Globaali vammaiskumppanuus" -yhteistyöverkosto, jossa Suomella ja suomalaisilla asiantuntijoilla oli merkittävä rooli.

Globaalin vammaiskumppanuuden tueksi tullaan perustamaan Maailmanpankin hallinnoima rahasto, jonka rahoittajiksi tulevat ainakin Italia, Norja ja Suomi.

Nyt olisikin erittäin tärkeää, että Suomessa kyettäisiin täysipainoisesti seuraamaan ja kehittämään erilaisia aloitteita ja toimia globaalien vammaiskysymysten ja kehitysyhteistyön tiimoilta. Tällä hetkellä liian suuri osa Suomessa tapahtuvasta toiminnasta on vammaisjärjestöjen käsissä ja vastuulla. Vaikka järjestöjen osallisuus ja osaaminen on huomioitava ja käytettävä hyväksi, tulisi myös ulkoasiainministeriön nykyistä tiiviimmin osallistua kansainvälisten vammaiskysymysten edistämiseen ja seurantaan. Tähän päätelmään ovat tulleet myös ulkopuoliset ulkoasiainministeriön toimintaa tällä saralla arvioineet asiantuntijat. Ulkoasiainministeriöllä on tällä hetkellä ainoastaan yksi osa-aikaisesti vammaisasioista vastaava neuvonantaja.

Täysipainoinen ja Suomen rahoittajaintressit tehokkaasti huomioiva työ vaatisi kuitenkin ainakin yhden täysipäiväisen henkilön ulkoasiainministeriöön.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan

kysymyksen:

Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 2005

Ulla Anttila /vihr

Bjarne Kallis /kd

Petri Neittaanmäki /kesk

Katri Komi /kesk

Aulis Ranta-Muotio /kesk

Jari Vilén /kok

Maija Perho /kok

Suvi Lindén /kok

Liisa Jaakonsaari /sd

Sirpa Asko-Seljavaara /kok

Sari Sarkomaa /kok

Hallituksen vastaus Ulla Anttilan kirjalliseen kysymykseen

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Anttilan /vihr ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen

1049/2004 vp:

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Ulkoasiainministeriön voimassa olevan Vammaispoliittisen linjauksen mukaan "Vammaisten ihmisten oikeuksien ja tasavertaisten osallistumismahdollisuuksien edistäminen on kiinteä osa Suomen ihmisoikeuspolitiikkaa sekä erityinen painopiste ja osaamisalue Suomen kehitysyhteistyössä." Ulkoasiainministeriö teetti vuonna 2003 "Label Us Able" -evaluaation, jossa käytiin läpi kehitysyhteistyön panosta vammaisasioiden edistämisessä.

Evaluaatio jaeltiin kansainväliseen levitykseen kirjana ja CD:nä. Evaluaation mukaan Suomen hallituksen panostukset vammaisten asemaa edistävään kehitysyhteistyöhön ovat suuremmat kuin useimmilla vertailumaillamme. Evaluaatio kuitenkin kiinnitti huomiota siihen, että ulkoasiainministeriö on ulkoistanut suuren osan Suomen vammaisalan kehitysyhteistyöstä aktiivisten suomalaisten kansalaisjärjestöjen tehtäväksi ja sisällyttänyt vammaisasiaa vain vähän "valtavirran" työhönsä kahden- ja monenkeskisessä kehitysyhteistyössään.

Järjestöjen tukeminen on sinänsä ansiokas ja kustannustehokas tapa edistää vammaisten ihmisten asiaa. Ulkoasiainministeriö yhtyi kuitenkin johtopäätöksissään evaluaatioryhmän huomioon, jonka mukaan erityinen haaste jatkossa on lisätä vammaisten asemaa edistävää työtä Suomen kahden- ja monenkeskisessä yhteistyössä.

Kahdenvälisessä työssä on syytä rakentaa erityisesti niiden hyvien kokemusten varaan, joita on jo saatu vammaisten inklusiivisen (eli normaalikoulujen yhteydessä toteutettavan) opetuksen edistämisestä opetusalan yhteistyöohjelmissa. Tätä työtä ollaankin lisäämässä. Mm. Etiopiaan on lähetetty erityisopetuksen asiantuntija ja Tansaniaan ollaan rekrytoimassa asiantuntijoita inklusiivisen opetuksen lainsäädännön, politiikkalinjausten ja opettajakoulutuksen tehtäviin. Myös Etelä-Afrikassa, palestiinalaisalueilla, Sambiassa, Mosambikissa ja Länsi-Balkanilla (Kosovossa, Bosnia-Hertsegovinassa ja lähiaikoina myös Montenegrossa) Suomi tukee erityisopetusta.

Nicaraguassa ja Kosovossa Suomi tukee kansallisten vammaisjärjestöjen vahvistamista. Bosniassa on alkamassa uusi hanke, jolla tuetaan kansallisen vammaispolitiikan laatimista osana maan köyhyyden vähentämistrategiaprosessia. Tansaniassa Suomi on osallistunut kansallisen köyhyysstrategian seurantaan tiiviissä vuoropuhelussa kansallisten vammaisjärjestöjen kanssa.

Myös Suomen kehitysmaaedustustojen hallinnoimilla Paikallisen yhteistyön määrärahoilla (PYM) on pyritty osaltaan vahvistamaan yhteistyömaiden vammaisjärjestöjen kykyä tuoda näkemyksiään esille kansallisten köyhyysstrategioiden valmisteluprosesseissa. Yleisenä pyrkimyksenä maakohtaisessa yhteistyössä on siirtyä erillisistä vammaissektorin hankkeista suurempiin kokonaisuuksiin ja näin valtavirtaistaa vammaisten ihmisten oikeuksien ja tasavertaisten osallistumismahdollisuuksien edistäminen keskeiseksi tavoitteeksi kaikissa niissä köyhyysstrategioissa, sektoriohjelmissa ja hankkeissa, joita Suomi yhteistyöohjelmissaan tukee ja rahoittaa.

Myös monenkeskisen yhteistyön puolella panostukset vammaisasian edistämiseen ovat lisääntyneet. Vuonna 2003 Suomi rahoitti YK-järjestöjen yhteisen vammaiskuntoutuksen kysymyksiä käsittelevän konsultaation Helsingissä. Sen jatkotoimena Suomi päätti rahoittaa ILO:n kolmivuotista vammaisten yhteisöpohjaisen kuntoutuksen (CBR) hanketta. Suomi on toiminut aktiivisesti vammaisten lasten ja nuorten koulutuskysymysten esiin nostamiseksi globaalissa Koulutus kaikille (Education for All) -prosessissa. Asiaa edistävä ns. lippulaiva-ohjelma (EFA-Flagship: The Right to Education for Persons with Disabilities: Towards Inclusion) perustettiin Helsingissä syksyllä 2003. Suomi on viime vuosina osallistunut aktiivisesti Maailmanpankin aloitteesta syntyneen "Globaali vammaiskumppanuus" -yhteistyöverkoston kehittelyyn.

Globaali vammaiskumppanuus (Global Partnership on Disability and Development, GPDD) perustettiin Washingtonissa joulukuussa 2004. Suomi on Italian ja Norjan lisäksi yksi harvoista hallituksista, jotka ovat sitoutuneet rahoittamaan Globaalin vammaiskumppanuuden toimintaa Maailmanpankin hallinnoiman rahaston kautta. Suomen aktiivisen panoksen ansiosta Globaalin kumppanuuden koordinaatiotyöryhmään saatiin jäseniksi kaksi suomalaista asiantuntijaa. Tämän lisäksi Suomi ja Norja ovat vammaisasiaa Maailmanpankin omassa toiminnassa merkittävästi tehostaneen pankin uuden vammaisyksikön tärkeimmät rahoittajat. Latinalaisen amerikan kehityspankissa vammaistilastointia on kehitetty Suomen tuella, ja Aasian kehityspankissa on valmisteltu Suomen rahoituksella ohjeisto vammaisten huomioimisesta hankkeissa.

Valtaosa Suomen tuesta vammaisten oikeuksien ja tasavertaisten osallistumismahdollisuuksien edistämiseen kanavoidaan vammaisjärjestöjen ja muiden kansalaisjärjestöjen kautta. Vammaishankkeiden osuus kansalaisjärjestöille myönnettävästä hanketuesta on kasvanut. Vuosina 2002-2004 vammaishankkeiden osuus tuesta on ollut noin 15 prosenttia. Vuoden 2005 hakukierroksella osuus kasvoi 17 prosenttiin.

Vuoden 2004 hakukierroksella 13 järjestöä haki tukea yhteensä 21 vammaishankkeeseen yhteensä 1 417 839 euron verran (ensimmäiselle vuodelle, ja kolmelle vuodelle yhteensä 3 453 081 euroa). Ulkoasiainministeriö myönsi tukea yhteensä 649 190 euroa ensimmäiselle vuodelle. Vuoden 2005 hakukierroksella 15 järjestöä haki tukea 24 hankkeelle (2 475 500 euroa ensimmäiselle vuodelle ja kolmelle vuodelle yhteensä 6 221 669 euroa). Ulkoministeriö myönsi ensimmäiselle vuodelle 1 238 300 euroa - eli noin 17 prosenttia kansalaisjärjestöille myönnetystä kokonaistuesta Lisäksi Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA (Finnish Disabled People"sInternational Development Association) on saanut toimintatukea kansalaisjärjestöyksikön hanketoiminnan määrärahasta vuodesta 1991. Yhtenä tavoitteena toimintatuen maksamiselle on rakentaa FIDIDA:sta asiantuntijaorganisaatio kehitysyhteistyön vammaisasioissa. Keväällä 2004 FIDIDA:n kanssa aloitettiin pilottityö klusterin muodostamiseksi vammaishankkeita toteuttavien järjestöjen kesken. FIDIDA antoi lausunnot ministeriölle kaikista vuoden 2005 hakukierroksen vammaishankkeista. Vuonna 2005 FIDIDA:lle siirtyy vammaishankkeiden hakemusten tukiesityksen tekemisen lisäksi käynnissä olevien hankkeiden seuranta ja valvonta, hankeraportit ja hanketarkastusmatkat.

Ulkoasiainministeriön teettämän ulkopuolisen arviointiraportin mukaan FIDIDAssa tehdyt lausunnot nopeuttivat ja helpottivat kansalaisjärjestöyksikössä rahoituspäätösten tekoa sekä antoivat vammaiskysymysten asiasisältöön liittyvän viitekehyksen) ja tukea rahoitusesitykselle. Yhteistyö FIDIDA:n kanssa on arvioitu ministeriössä tärkeäksi, sillä se tukee ja vahvistaa vammaishankkeisiin liittyvää ulkoasiainministeriön asiantuntemusta, jota on käytettävissä rajallisesti. Asiantuntemuksen lisäksi FIDIDA toimii osallistavana komponenttinia integroimalla kansalaisyhteiskunnan edustajia valtionhallinnon päätöksentekoprosesseihin. Järjestökentällä pilottityöhön suhtauduttiin myös myönteisesti. Vammaiskysymysten ottamisessa huomioon Suomen harjoittamassa kehitysyhteistyössä korostuu siten ulkoasiainministeriön ja edellä mainittujen tahojen, erityisesti vammaisjärjestöjen, tiivis yhteistyö ja panostus.

UM ei ole perustamassa erillistä vammaistoimialan neuvonantajaa. Ulkoasiainministeriössä vammaiskysymykset kuuluvat kehityspoliittisen osaston sosiaalisen kehityksen ja sosiaaliturvan neuvonantajan tehtäviin.

Erityisopetukseen liittyvissä kysymyksissä myös opetusalan neuvonantajan panos on tärkeä. Näiden lisäksi ulkoasiainministeriö voi hyödyntää FIDIDA:n asiantuntijapanosta ja voimassa olevan yhteistyösopimuksen ansiosta myös Stakesin asiantuntijoita. Lisäksi ulkoasiainministeriö osallistuu vammaiskysymyksiä käsittelevään pohjoismaiseen koordinaatioon. Vammaisiin liittyvän hankeyhteistyön ja monenkeskisten kysymysten osalta myös ulkoasiainministeriön näistä kysymyksistä vastaavat osastot osallistuvat työhön.

Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 2005

Ulkomaankauppa- ja kehitysministerin sijaisena Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja